Saksan liittopäivät on hyväksynyt EU-perustuslakisopimuksen laajalla ääntenenemmistöllä. Parlamentin alahuoneessa liittopäivillä sopimuksen taakse asettui torstaina 569 kansanedustajaa. Hyväksymiseen vaadittiin vähintään kahden kolmasosan enemmistö eli 401 ääntä. Vain 23 kansanedustajaa äänesti sopimusta vastaan ja kaksi edustajaa pidättäytyi äänestämästä.
Hyväksymisellä Saksa otti ensimmäisen askeleen EU-perustuslain ratifioimiseksi. Laki tarvitsee vielä myös parlamentin ylähuoneen liittoneuvoston siunauksen. Osavaltioiden edustajista muodostuva liittoneuvosto äänestää sopimuksesta 27. toukokuuta. Perustuslain odotetaan saavan myös siltä tuen, koska lakiesitystä kannattavat sekä päähallituspuolue SPD että pääoppositiopuolue CDU/CSU joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Johtavat saksalaispoliitikot liittokansleri Gerhard Schröderistä oppositiojohtaja Angela Merkeliin ilmaisivat tyytyväisyytensä tulokseen. Schröderin mukaan perustuslakiäänestyksessä tehtiin historiallinen päätös, vaikka lakiteksti onkin hänen mukaansa lähinnä hyvä ja reilu kompromissi.
"Perustuslaki kruunaa toistaiseksi kahden tai kolmen sukupolven poliittisen työn", Schröder tiivisti.
Terveiset
Pariisiin
Kristillisdemokraattien Merkel luonnehti tulosta niin ikään historialliseksi askeleeksi. Baijerin kristillisdemokraattien johtaja Edmund Stoiber puolestaan katsoi, ettei perustuslaille ole vaihtoehtoa. Myös Saksan vihreät ja liberaalidemokraatit ilmaisivat tukensa ulkoministeri Joschka Fischerin ja ryhmäjohtaja Wolfgang Gerhardtin välityksellä.
EU-perustuslakisopimuksen ranskalaisille kannattajille Saksan eilinen äänestystulos ja liittoneuvoston varmaksi katsottu tuki tarjoavat tervetullutta selkänojaa. Ranska päättää perustuslakisopimuksen hyväksymisestä 29. päivänä tätä kuuta kansanäänestyksellä. Maan äänestäjien taipumista perustuslakisopimuksen taakse ei pidetä lainkaan varmana. Berliinissä Saksan liittopäivien myönteisen äänestystuloksen uskotaan kuitenkin ohjaavan ranskalaisia sopimuksen taakse.
Itävalta ja Slovakia hyväksyivät perustuslakisopimuksen keskiviikkona pidetyissä äänestyksissä. Itävallassa sopimusta vastaan asettui vain yksi kansanedustaja 183:sta, Slovakiassakin sopimuksen vastustajat jäivät selvään vähemmistöön.
Kansa ei saa
äänestää
Perustuslain voimaan astuminen edellyttää kaikkien EU:n 25 jäsenmaan hyväksyntää maasta riippuen joko parlamentin tai kansanäänestyksen enemmistöllä. Perustuslain ovat aiemmin hyväksyneet Liettua, Unkari, Slovenia, Espanja, Italia ja Kreikka.
Saksassa noin 60 prosenttia kansalaisista asettui viime päivien kyselyissä tukemaan perustuslakisopimusta, vaikka he eivät saakaan äänestää sopimuksesta. Hyväksymisestä päättävät parlamentin ylä- ja alahuone, koska maan lakien mukaan kansanäänestys ei liittovaltion tasolla ole mahdollista kuin osavaltiorakennetta muutettaessa. Kansanäänestystä varten perustuslakia olisi pitänyt muuttaa.