Oulu Valtion sakkotulot ovat kasvaneet vuosina 2002-2008 keskimäärin 7,7 prosenttia vuodessa. Toissa vuonna sakkokassa kasvoi edellisestä vuodesta peräti 26 prosenttia yhden suuren talousrikosjutun myötä.
Valtiovarainministeriön mukaan sakoista noin 80 prosenttia kertyy liikennerikoksista. Tämän arvioidaan johtuvan ennen muuta liikennevalvonnan tehostumisesta ja vuoden 1999 suuresta sakkouudistuksesta, jolloin käyttöön otettiin nettotuloihin perustuva sakotusjärjestelmä. Uusien laitteiden ansiosta myös tulojen valehtelu tien päällä tehtiin mahdottomaksi.
Vuonna 1999 sakoilla kerättiin runsaat 40 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna sakkokertymä oli jo yli 50 ja viime vuonna lähes 94,5 miljoonaa euroa.
"Sakkokassaa ei
kasvateta väkisin"
"Sakkokertymän kasvu ei näyttäisi seuraavan tieliikenteen eikä ajoneuvojen määrän kasvua. Myöskään käytettävissä olevien tulojen kasvu ei riitä selittämään sakkotulojen kasvua", vanhempi budjettisihteeri Marja Kirppu valtiovarainministeriöstä täsmentää.
Ajoneuvojen määrä on kasvanut 2000-luvulla enimmillään neljä prosenttia ja liikenteessä ajetut kilometrit 1,5-2,3 prosenttia vuodessa. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen volyymi-indeksi on 2000-luvulla kasvanut 0,4-5,4 prosenttia vuodessa.
Valtiovarainministeriö tähdentää, ettei sakkotulokassaa ole paisutettu eikä paisuteta tarkoituksella.
"Ei se toki niin mene, että jos arvioidusta sakkotulokertymästä uupuisi tuloja, niin poliisia pyydettäisiin sakottamaan enemmän. Poliisi hoitaa omat tehtävänä toimenkuvansa mukaisesti", Kirppu toteaa.
Kirpun mukaan kullekin vuodelle etukäteen budjetoitu sakkotulokertymä on mahdollisimman realistinen arvio, johon vaikuttavat muun muassa aiempien vuosien luvut.
Sakkotulojen kertymä on vaihdellut huomattavasti. Vielä 1990-luvun alkupuolella sakkotuloja kertyi jatkuvasti runsaastikin alle budjetoidun kertymän.
"Sittemmin sakkotulokertymä on jo pitkään osattu arvioida aika tarkasti, yleensä muutaman miljoonan euron tarkkuudella. Nyt 2000-luvulla sakkotuloja on välillä kertynyt pikkuisen ennakoitua enemmän, jolloin arviota on pitänyt tarkistaa ylöspäin lisäbudjetissa."
Sakkorahat kuluvat
yhteisiin menoihin
Kirpun mukaan niin sanottu 12 kuukauden liukuva summa on auttanut arvioimaan koko vuoden sakkotulot varsin tarkasti, ellei jotain poikkeuksellista ole tapahtunut.
Esimerkiksi toissa vuonna sakkomomentille kertyi kerralla 18 miljoonaa euroa Helsingin hovioikeuden tuomiosta törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Näin vuoden 2007 sakkotulot siis kasvoivat yli 26 prosenttia ja vuoden 2008 tilinpäätöksen mukainen kertymä puolestaan pieneni edellisestä vuodesta.
Kirppu korostaa, ettei valtion kassaan kertyviä sakkotuloja ole korvamerkitty mihinkään erityiseen tarkoitukseen. Poliisin antamat ja oikeusrekisterikeskuksen keräämät sakot siirtyvät yhteen suureen kassaan valtion yleiselle tulotilille.
"Siellä ne sitten ovat käytettävissä yhteisiin menoihin budjetin määräämissä rajoissa."