Viikonloppuna Oulussa vietetyn SAK:n satavuotistapahtuman sunnuntainen pääjuhla ei ollut kävijämenestys, vaan penkkirivit Madetojan salissa miehitettiin harvakseltaan.
SAK:n Oulun aluejohtajan Vesa Saarisen mukaan narikkalapuista laskettu kävijämäärä oli noin 250, kun tavoite oli kuutisensataa.
"Aktiiveja oli paljon, mutta kenttäväki puuttui", Saarinen kommentoi. Hän arveli, että pääjuhlan ajankohta oli hankala. Lauantain tapahtumat vetivät väkeä runsaasti.
Puheen pääjuhlassa piti
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.), joka kertoi kannattavansa pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) pyrkimystä kolmikantaisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin seuraavalla sopimuskierroksella.
"Vanhanen katsoo, ehkä hieman jälkiviisaasti, että Suomen ja palkansaajien edun kannalta on syytä pyrkiä ensisijaisesti tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Vanhasen ajatus pyytää vuoden 2009 alussa työmarkkinaosapuolet neuvottelupöytään onkin kannatettava. Mielestäni on jopa välttämätöntä, että hallituksella on seuraavan neuvottelukierroksen alussa aktiivinen rooli."
Huutolan mukaan on tietysti mahdollista, että kolmikanta ja kattavat sopimukset eivät maita työnantajapuolelle jatkossakaan.
"Silloin ay-liikkeen on valmistauduttava sopimuskierrokselle entistä yhtenäisempänä. Se merkitsee sitä, että ammattiliitot, SAK ja muut keskusjärjestöt joutuvat koordinoimaan toimintaansa entistä paremmin. Kolmikantaisessa sopimisessa on toki omat ongelmansa, vaikeutensa ja heikkoutensakin, mutta SAK ei kuitenkaan halua heittää tätä työvälinettä romukoppaan", Huutola painotti.
Puheessaan Huutolaarvioi myös EU-johtajien saavuttamaa yhteisymmärrystä unionin uuden perussopimuksen sisällöstä.
"Suomen eduskunnassa aiemmin hyväksytty perustuslaillinen sopimus määritteli työmarkkinajärjestöjen tai niin sanottujen sosiaaliparttien aseman selkeämmin kuin nyt Lissabonin sopimuksessa on sovittu. On valitettavaa, että EU:n päätöksessä kolmikantaiset neuvottelujärjestelmät eivät korostuneet riittävästi."
Nyt saavutettua ratkaisua on Huutolan mukaan kuitenkin arvioitava ja verrattava nykytilaan.
"Palkansaajien kannalta Lissabonin sopimuksessa on enemmän myönteisiä kuin kielteisiä elementtejä. Se antaa työmarkkinajärjestöille kuitenkin nykyistä paremman aseman osallistua EU:n lainsäädäntöön, jolla vaikutetaan työelämän kehitykseen", hän sanoi.