Virolaiset odottavat aiempaa tasaveroisempaa kohtelua Suomen työmarkkinoilla. Tästä huolimatta yhä reilu neljännes virolaisista olisi valmis ottamaan palkan vastaan pimeänä ja yli kolmannes suostuisi tekemään ylitöitä niin paljon kuin työnantaja haluaa, käy ilmi SAK:n teettämästä kyselystä.
Kaksi vuotta sitten pimeään työntekoon olisi suostunut joka kolmas. Vaikka suuntaus on siis alaspäin, johtaja Matti Tukiainen SAK:sta pitää pulskan neljänneksen osuuttakin aika suurena.
Tosin Suomesta ei löydy ajantasaista vertailutietoa siihen, miten paljon valmiutta myös meillä on pimeään työntekoon. Vain 11 prosenttia virolaisista suostuisi työpaikan Suomesta saadakseen siihen, että hänen palkkansa olisi selvästi alempi kuin suomalaisten. Tosin osuus kasvaa 16 prosenttiin, kun katsotaan niitä, jotka pitävät Suomeen tuloaan todennäköisenä tai melko todennäköisenä.
Valmius poiketa suomalaiskäytännöistä ja -työehdoista kasvaa muutoinkin niiden kohdalla, jotka todella myös arvelevat tulevansa Suomeen töihin.
Noin neljännes arvioi todennäköisesti tai melko todennäköisesti käyvänsä aika ajoin töissä Suomessa. Vajaa kolme neljästä pitää Suomessa työskentelyä vähintään melko epätodennäköisenä. Kiinnostus näyttää keskittyvän pitkälti SAK:laisiin työntekijätehtäviin mm. rakennusalalla, palveluissa ja myynnissä.
SAK julkisti tiistaina Virossa helmikuussa tehdyn työmarkkinakyselyn tulokset. TNS Gallupin tekemään kyselyyn vastasi tuhat 15-74-vuotiasta virolaista. Ensimmäiset ennakkotiedot esiteltiin pari viikkoa sitten.
Ay-liikkeellä kovat odotukset
Virolaisilla ei kyselyn perusteella ole järin ruusuista kuvaa EU-jäsenyyden vaikutuksista. Kaksi kolmasosaa uskoo sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvavan, ja kolme neljästä pitää palkkojen kohoamista muiden EU-maiden tasolle epätodennäköisenä. Työllisyyden parantumiseen uskoo joka kolmas.
Liki puolet arvioi ammattiyhdistysliikkeen aseman vahvistuvan EU-ajan myötä. Peräti 94 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaan mieltä siitä, että Virossa pitäisi olla vahva ay-liike, joka kykenee valtakunnallisesti sopimaan työehdoista.
Toistaiseksi odotukset eivät ole purkautuneet omaksi toiminnaksi. "Järjestäytymisaste on Virossa pysynyt kiusallisen sitkeästi alle 15 prosentissa", Tukiainen vertasi.
Suomalaisten arviot työvoiman liikkuvuudesta ovat kaksijakoisia. Kolme neljäsosaa kehottaa varovaisuuteen ja asettamaan selviä rajoituksia ulkomaalaisten maahanmuutolle, mutta periaatetasolla ulkomaalaisten tuloon ollaan selvästi valmiimpia.
Viesti uhkaavasta työvoimapulasta ei ole uponnut, käy ilmi niin ikään helmikuussa tehdystä Suomen työmarkkinailmapiirikyselystä. Tuhannesta haastatellusta liki kaksi kolmasosaa oli vähintään jokseenkin eri mieltä siitä, että Suomi tarvitsisi työvoimapulan ehkäisemiseksi 10-15 vuoden sisällä tuntuvasti lisää ulkomaista työvoimaa. Syksyllä väitteen torjuvia oli reilu puolet.