SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) vaatii hallitukselta mittavia panostuksia elvyttävän ja erityisesti työllisyyttä parantavan toimenpideohjelman aloittamiseksi.
Ihalaisen mukaan hallituksen tulisi keskittyä työllisyyden turvaamiseen sekä talouspoliittista pelivaraansa käyttäen että tarvittaessa velan maksuvauhdista tinkien.
"Esitän, että ensi vuoden alkupuolelle - valtion vuoden 2003 budjetin kehyslinjauksien yhteyteen - valmistellaan työllisyyttä tukeva toimenpidepaketti", Ihalainen sanoi SAK:n valtuuston kokouksessa Kiljavalla perjantaina.
Ihalainen perusteli vaatimusta huononevalla maailmantalouden kehityksellä. Hän muistutti, että talousveturina pidetystä Yhdysvalloista on syyskuun 11. päivän jälkeen kadonnut 700 000 työpaikkaa.
Ihalaisen mukaan myös tulevan työmarkkinaratkaisun yhteyteen voisi luontevasti liittyä työllisyyttä tukevia toimia. Työmarkkinajärjestöt voisivat laatia yhteisen suosituksen toimista, joilla tuetaan työpaikkojen turvaamista, koulutusta ja joilla vältetään lomautukset ja irtisanomiset. Ihalainen korosti, etteivät yhteiskunnan toimet yksin riitä estämään työttömyyden kasvua.
Hän vetosikin työnantajiin, jotta kynnys lomauttaa ja irtisanoa pidetään tämän taantuman yli poikkeuksellisen korkealla.
"Työllisyyden turvaamisen ja yritysten pitkän aikavälin menestymisen tulee nyt nousta pikavoittoja tavoittelevien sijoittajien intressien edelle. Nyt pitää investoida työvoimaan eikä vain paisuttaa osakkeenomistajien varallisuutta."
Ihalainen muistutti SAK:n edustajainkokouksessa keväällä hyväksytystä linjauksesta, jossa työllisyyden turvaaminen asetettiin myös SAK:n ykköstavoitteeksi.
Ihalaisen mukaan työllisyyspaketti voisi koostua kuudesta toimenpidealueesta. Näitä olisivat muun muassa lisäpanostus aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja koulutukseen, valtion ja kuntien yhteistyö, räätälöidyt erityistoimet pitkäaikaistyöttömille ja nuorille, panostukset asuntorakentamiseen la lainoituksen, sekä julkisten investointien ja korjaushankkeiden tehostaminen.
Erityisenä huolen aiheena ovat Ihalaisen mielestä nuoret. Hän esitti, että hallitus asettaisi laajapohjaisen, eri tahoja ja asiantuntijoita edustavan Tulevaisuus kaikille nuorille -toimikunnan, joka tekisi esitykset nuorten pahoinvoinnin, syrjäytymisen ja työttömyyden parantamiseksi vuoden 2002 loppuun mennessä.
"Noin 10 prosenttia ikäluokasta jäi vuonna 1999 peruskoulun jälkeen jatkokoulutuksen ulkopuolelle ja vuonna 2000 työmarkkinatuki evättiin 13 000 nuorelta siksi, että he olivat kieltäytyneet tarjotusta koulutuksesta tai työstä", Ihalainen muistutti.