Suomessa vankeja on väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Syy on joustamattomassa sakkovankijärjestelmässä. Vielä viitisen vuotta sitten vankiloissa suoritti muuntorangaistusta maksamattomien sakkojen takia noin 1 300 sakotettua, viime vuonna yli 2 100. Heidän yleisin rikoksensa oli näpistys. Huumerikokset ovat toinen suuri ryhmä.
Oikeusvaltioperiaate ei Suomessa toteudu sakkovankien kohdalla. Ei voi olla oikein ja kohtuullista, että varallisuus määrää sen, selviääkö näpistyksestä sakoilla vai joutuuko siitä vankilaan. Suomen järjestelmä on omituinen myös kriminaalipoliittisesti. Vankilat ovat täpösen täynnä, kun päihdeongelmista kärsivät ja raa´at rikolliset istuvat tuomiotaan samoissa selleissä. Vaarana on, että sakkovangeista värvätään kovien rikollisten avustajia.
Sakkovangeista suurin osa on päihdeongelmaisia. Nykyinen käytäntö on johtanut siihen, että syrjäytyneet alkoholistit ja kodittomat suorastaan pyrkivät vankilaan kylmien kuukausien ajaksi. Onpa vankilaan pääsyn takia syyllistytty jopa pahoinpitelyyn. Vankila on kuitenkin liian kallis täysihoitola ja katkaisuhoitopaikka, ovathan yhden vangin aiheuttamat kustannukset yli 100 euroa vuorokaudessa.
Oikeusministeriön asettamat selvitysmiehet haluavat kaikin keinoin vähentää sakkovankien määrää. Jos henkilö todetaan varattomaksi, hän ei automaattisesti joutuisikaan vankilaan. Luopumispäätöksen tekisi ulosottomies. Suurin osa sakoista jäisi muuntamatta vankeudeksi, joskin sakot pysyisivät ulosotossa siltä varalta, että "armahdetun" taloudellinen tilanne joskus paranisi. Myöskään alle 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista saatuja sakkoja ei muutettaisi vankeudeksi.
Selvitysmiehet esittävät myös sakkojen muuntosuhteen lieventämistä ja maksimivankeuden rajoittamista 90 vuorokauteen.
Työryhmän esityksiä ei pidä tulkita niin, että pikkurikolliset eivät joutuisi vastuuseen teoistaan. Jatkossakin pikkurötöksistä voi kertyä iso kakku. Lainkuuliaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että pikkusakot muutetaan valvotuksi yhdyskuntapalveluksi. Samalla tulee päihdeongelmaiset sakkovangit ohjata hoitoon.
Nykyinen päihdehuolto pystyisi sakkovangit hoitamaan uudenlaisilla järjestelyllä. Noin 11 000 henkilöä käyttää päivittäin päihdehuollon palveluita. Siihen verrattuna sadan sakkovangin määrä päivässä ei olisi kovin huomattava. Tarvittaessa on päihdehuollon paikkoja lisättävä. Sekin tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin passitus vankilan kalliiseen täysihoitoon.
paakirjoitus@kaleva.fi