Turun hovioikeus saa pian pohdittavakseen oikeudellisen ongelman, jolla saattaa olla merkitystä suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitykselle.
Tässä vaiheessa kysymys on 48 euron sakon määräämisestä miehelle, joka meni internetiin naapurin langattoman verkon kautta. Wlan-verkon tukiasema oli jätetty avoimeksi, joten kuka tahansa saattoi käyttää sitä.
Salon käräjäoikeus katsoi maaliskuussa, että naapurin tukiasemaa ilman lupaa käyttänyt mies syyllistyi rikokseen, jonka rikosnimike on lievä luvaton käyttö.
Toisen laitteen käyttö omaksi hyödykseen on rangaistava teko, käräjäoikeus totesi, ja määräsi rangaistukseksi kahdeksan kuuden euron päiväsakkoa. Tuomittu on ilmoittanut tyytymättömyyttä, joten juttu jatkuu hovioikeudessa.
Alun perin mies oli syytteessä myös tietomurrosta, mutta tämän syytteen käräjäoikeus hylkäsi. Jäljelle jäi syyte luvattomasta käytöstä, jonka oikeus katsoi toteen näytetyksi.
Jos käräjäoikeuden tulkinta hyväksytään myös hovioikeudessa, kaupunkeihin syntynyt ilmaisten langattomien internetyhteyksien verkosto joutuu uhanalaiseksi. Pelko käräjille joutumisesta voi estää tukiasemien käytön, vaikka käyttö olisi sallittua.
Wlan-tekniikkaa käyttävät langattomat lähiverkot ovat tietoyhteiskunnan ja kaupunkikulttuurin uusi ilmiö. Tukiasemat ovat tuoneet internetin kaduille ja kahviloihin. Ne mahdollistavat www-sivujen selailun ja edulliset internetpuhelut. Tulevaisuudessa lähiverkoilla on paljon uusia käyttömahdollisuuksia.
Lähiverkkojen verkosto on syntynyt muutaman vuoden aikana joko tietoisesti organisoituna, vapaaehtoisesti tai vahingossa. Verkostoa voi verrata kaupunkien ulkovalaistukseen, joka sekin koostuu monista valonlähteistä.
Tiheään asutetussa kaupunkikorttelissa voi olla jopa kymmeniä avoimeksi jätettyjä tukiasemia. Mutta kadulla kulkijan on mahdotonta etukäteen tietää, onko jonkin yksittäisen tukiaseman käyttö luvallista vai ei.
Avoimeksi jätetty tukiasema lähettää ympäristöön ilmoitusta olemassaolostaan. Tukiasema ei kuitenkaan kerro, saavatko omistajan lisäksi muutkin käyttää sitä.
Oulussa laaja kaupunkiverkko
Laajin organisoitu kaupunkiverkko on Oulun panOulu-verkko, jossa on toista tuhatta tukiasemaa vapaasti käytettävissä. Kaupunkiverkkoja on toiminnassa tai tekeillä muuallakin.
Monet ihmiset ovat tietoisesti jättäneet tukiasemansa kaikkien käytettäväksi, vaikka operaattorit ja tiedotusvälineet ovat opettaneet, että langaton verkko pitää suojata. Tukiaseman avoimeksi jättäminen on ollut heille ideologinen valinta.
Nimimerkki Opensource perusteli HS.fi-palvelun verkkokeskustelussa valintaansa näin: "Minulla on avoin verkko, jota jaan muille. Oma tietokoneeni on valjastettu kirjautumaan jokaiseen avoimeen verkkoon. Minusta kyseessä on elämäntapa. Jos joku ei halua verkkoaan jakaa, laittakoon yksinkertaisen suojauksen tai käyttäköön lankaverkkoa."
Ideologia on synnyttänyt yhteisöjäkin. Niiden taustalla voi olla myös yritystoimintaa.
Tukiasema on saattanut jäädä avoimeksi myös vahingossa. Tällöin käyttäjä on halunnut rajoittaa tukiasemansa käyttöä, mutta ei ole osannut määritellä tukiasemaan oikeita asetuksia.