Helsinki
Ajonopeuksiin voidaan vaikuttaa ainoastaan kiinnijäämisriskiä lisäämällä, ei rangaistusten suuruudella, toteaa vastaava tutkimusavustaja Kirsi Pajunen Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta (VTT).
Suomen tutkimustulokset muistuttavat hänen mielestään vastaavia ruotsalaistuloksia. - Niiden mukaan edes sakkojen kaksinkertaistaminen ei vaikuta ajonopeuksiin, ellei samalla kiinnijäämisen riskiä lisätä.
Pajunen selvitti tiistaina Helsingissä VTT:n tutkimusta, jossa tarkastellaan vuoden 1999 sakkolainsäädännön uudistusten vaikutuksia ajonopeuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Tutkimus on tehty oikeusministeriön aloitteesta.
Kolmen vuoden takaisen uudistuksen pelättiin kasvattavan ylinopeuksia, koska rikesakkoaluetta laajennettiin. "Uudistus ei kuitenkaan vaikuttanut nopeuksiin", Pajunen huomautti.
Poliisit antoivat lainsäädännön uudistuksesta myönteisen arvosanan, sillä sakotustilanne vie heiltä aiempaa vähemmän aikaa eikä sitä pidetä enää niin epämiellyttävänä kuin ennen.
Vuoden 1999 uudistuksen jälkeen päiväsakko on laskettu suoraan verotustiedoista. Samalla siirryttiin bruttotuloihin (tulot, joista ei ole vähennetty veroja) perustuvasta sakotusjärjestelmästä nettotuloihin pohjautuvaan järjestelmään.
Järjestelmä koetaan oikeudenmukaiseksi
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tutki puolestaan kansalaisten käsityksiä sakkouudistuksesta ja sen oikeudenmukaisuudesta. Johtaja Tapio Lappi-Seppälä kertoi suomalaisten suhtautuvan liikennevalvontaan myönteisesti, mutta vallan hurmaantuneita ei kuitenkaan olla poliisivalvonnan lisäämisestä liikenteessä. Vain reilu puolet vastaajista nimittäin haluaisi lisätä ylinopeusvalvontaa.
Kaiken kaikkiaan suomalaiset kokevat Lappi-Seppälän mielestä sakkojärjestelmän oikeudenmukaiseksi. Viime vuonna näin ajatteli 70 prosenttia.
"Neljä viidestä oli sitä mieltä, että eri tuloryhmille pitäisi määrätä erisuuruiset ylinopeussakot", Lappi-Seppälä korosti.
Suomalaisten tiedot sakotuksesta vähäiset
Liikennesakkoja piti suuruudeltaan sopivina 60 prosenttia, liian ankarina 17 prosenttia ja liian lievinä 14 prosenttia vastaajista.
"Uudistuksen jälkeen sakkoja liian ankarana pitävien osuus kasvoi nimenomaan korkeimmissa tuloluokissa. Kuitenkin uudistuksen perustavoitteena oli sakkojen kohtuullistaminen nimenomaan tässä tulonsaajaluokassa", Lappi-Seppälä huomautti.
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta selviää myös se, kuinka heikosti kansalaiset ovat perillä sakkojärjestelmän sisällöstä.
"Uudistuksen jälkeen vuonna 2001 bruttosakotukseen uskovia oli nettosakotukseen siirtymisestä huolimatta yhtä paljon kuin ennen sakkouudistusta", Lappi-Seppälä kuvailee.
Sakotuksen pohjana nettotulot
Sakkorangaistusjärjestelmä uudistettiin lokakuussa 1999, minkä jälkeen päiväsakko on laskettu suoraan verotustiedoista. Tämän vuoksi sakkovilppi on nykyään lähes mahdotonta.
Verotustiedot poliisi saa tätä nykyä heti "tien päällä" lähinnä suojattuina tekstiviesteinä.
Uudistuksen myötä myös rikesakon soveltamisalaa laajennettiin ylinopeusrikkomuksissa siten, että rikesakko voidaan määrätä, kun suurin sallittu nopeus ylittyy enemmillään 20 kilometriä tunnissa aiemman 15 kilometrin sijaan.
Lisäksi päiväsakon vähimmäismäärää korotettiin ja suurimpia päiväsakkoja alennettiin. Ja kaiken kaikkiaan siirryttiin nettotuloihin perustuvaan sakotusjärjestelmään.