Sak­ko­jen hä­tä­se­li­tyk­set­me­ne­vät harvoin läpi

Vaikka autoilija nykyään pystyy maksamaan pysäköintimaksunsa helposti vaikkapa uusinta teknologiaa apunaan käyttäen, eivät pysäköinnintarkastajat ole koskaan vailla työtä.

Kirsti Aho on ehtinyt nähdä monenlaista parkkeeraajaa. Parkkipirkot Saara Rytinki (vas.) ja Kirsti Aho (tuolloin vielä Luttinen) Kalevan kuvassa 2. huhtikuuta 1971, jolloin pysäköinninvalvonta Oulussakin alkoi. Virkapuvut saatiin käyttöön vasta vapun tienoilla.
Kirsti Aho on ehtinyt nähdä monenlaista parkkeeraajaa.
Kirsti Aho on ehtinyt nähdä monenlaista parkkeeraajaa.
Kuva: Pekka Ala-aho

Vaikka autoilija nykyään pystyy maksamaan pysäköintimaksunsa helposti vaikkapa uusinta teknologiaa apunaan käyttäen, eivät pysäköinnintarkastajat ole koskaan vailla työtä.

"Tavallisena päivänä tulee noin 20-40 sakkoa", pysäköinnintarkastaja Antti Virkkala kertoo. Virkkala on valvonut oululaisten pysäköintiä kymmenen vuotta. "Tänä päivänä meihin suhtaudutaan asiallisesti."

Virkkalakin on saanut osuutensa asiakkaiden kipakasta palautteesta. "Eräskin rouva suutahti, kun kirjoitin hänelle virhemaksua. Rouva ihmetteli, mitä hänen parkkeeraamisensa minulle kuuluu. Vastasin, että niillä töin tässä oikeastaan ollaan liikkeellä", Virkkala hymyilee.

"Ammattia ei suuresti arvosteta. Suomalaiset eivät ylipäätään pidä siitä, että heitä valvotaan."

Joskus myös autoilijan keskisormi on heilahtanut, kun parkkipekka tai lappuliisa on jättänyt maksulapun tuulilasiin.

Virkkala on kuullut autoilijoilta värikkäitäkin selityksiä siitä, miksi parkkimaksu on jäänyt hoitamatta.


"Eräs nuori mies kertoi
olleensa juuri vaihtamassa läheisessä liikkeessä rahaa parkkimaksua varten. Pyysin häntä lähtemään kanssani takaisin kauppaan kysymään, oliko niin tapahtunut. Nappi- ja ompeluliikkeen myyjät eivät olleet nähneetkään miestä. Lopulta sitten kirjoitin lapun."

Oulussa on viisi pysäköinnintarkastajaa. Määrä on kaupungin teknisen keskuksen kunnossapitopäällikön Ollipekka Huotarin mukaan sopiva.

"Kyllä valvonta Oulussa toimii, ainakin jos kysyy autoilijoilta", hän sanoo. Kaupunki saa virhemaksuista vuosittain tuloja noin 1,2 miljoonan euron edestä. Sakon suuruus on yleensä 40 euroa. Vuonna 2005 virhemaksuja kirjoitettiin 27 720.

Pysäköinninvalvonta alkoi Suomessa vuonna 1971. Tuolloin aloitti Oulussa työnsä edelleenkin pysäköinnintarkastajan tehtävässä toimiva Kirsti Aho. Aho on nähnyt uransa aikana monenlaista parkkeeraajaa.

"Ihmiset sinänsä eivät ole hankalia. Joskus olen sanonut myös takaisin, kun olen saanut kiperää palautetta."

"Liikenne on lisääntynyt koko ajan ja autot ovat suurentuneet", Aho vertaa autoilua nyt ja yli kolmekymmentä vuotta sitten.

Aho kumoaa myös myytin, jonka mukaan tarkastaja työskentelisi provisiopalkalla. "Ei tietenkään pidä paikkaansa. Kyllä me saamme tavallista kuukausipalkkaa", Kirsti Aho hymyilee.

Ilmoita asiavirheestä