Oulu
Mikä on tiernatähden sakaroiden oikea määrä? Tiernakaupunki Oulu koristautuu pian jouluvaloin, joissa tiernatähti on kuusisakarainen ja markkinoi tuotetta logolla, jossa sakaroita on vain neljä. Perusteita löytyisi myös viisi- tai kahdeksansakaraiselle.
Logon suunnitellut ad Petri Pitkänen vertaa kysymystä rössypotun valmistukseen. Sekin on perinnejuttu, mutta kuinka monta reseptiä "oikean" rössypotun valmistuksesta loppujen lopuksi onkaan...
Kuusisakaraista tähteä voi perustella esimerkiksi 40-luvulla ilmestyneillä ohjeilla. Tosin käytäntö sitä ennen oli hyvinkin kirjavaa: nelisakaraisesta ties kuinka monimutkaisiin rakennelmiin.
Yleensä tähden ilmiasu riippui siitä, kuka sen oli tehnyt. Jos asialla oli taitava isä tai eno, sakaroita oli useampia. Jos tähti oli rustattava kokoon itse, helpointa oli tyytyä neljään sakaraan.
Tiernakaupunkilogon tähteen valittiin neljä sakaraa yksinkertaisesti siitä syystä, että se näytti mainosmateriaaleissa paremmalta, kertoo Pitkänen.
Samuli Paulaharjun kirjassa Kymmenen virran maata on kuvia Tiernapojista 1900-luvun alkupuolelta. Toisessa kuvassa pojilla on nelisakarainen tähti ja toisessa kahdeksansakarainen.
Kuutta sakaraa voi perustella vaikkapa Tauno Kokon vuonna 1948 julkaisemilla yksityiskohtaisilla ohjeilla tiernapoikien puvuista ja varusteista:
"...Tähti: Mieluimmin 6-haarainen. Keskikehikko tehdään kahdesta samankokoisesta 6-kulmaisesta puukehästä, jotka yhdistetään toisiinsa kuudella välipuulla..."
Kokon ohjeet mainitaan tiernaperinteestä väitelleen Rauno Myllylän kirjassa Tähti se kulukeepi. Saman kirjan vanhimmassa piirroksessa tosin tähdessä on vain viisi sakaraa, kuten kamarineuvos Atte Kalajoki huomauttaa.
Rotuaarin uudet jouluvalot on suunnitellut Oulun kaupunginteatterissa työskentelevä muotoilija Sirpa Myllyneva. Hän perehtyi sakaraprobleemaan jo muutaman vuoden takaisen Mänkki-näytelmän yhteydessä.
"Tietoja ei tahtonut löytyä millään." Teksteissä sakaroiden lukumäärä näytti riippuvan siitä, kuka tähden oli tehnyt. Myllyneva päätyi kuuteen ja sai tukea 1940- ja 50 -luvulla tiernapoikina esiintyneiltä miehiltä, jotka pitivät kuusisakaraista oikeana.
"Viisisakarainen muistuttaisikin liikaa EU-tähteä."
Viisisakaraiselle tukea
Niin tai näin, mutta kamarineuvos Atte Kalajoki on löytänyt eniten todisteita juuri viisisakaraiselle tähdelle. Myllylän kirjassa olevan piirroksen lisäksi myös Åke Mattaksen maalauksessa ruotsalaisen koulun Källarsalenissa tähdessä on viisi sakaraa, samoin Mikko Asunnan 1939 Pohjan jouluun maalamassa kansikuvassa (joka tosin ei koskaan ilmestynyt).
Kalajoella on myös kuvia, jossa sakaroita on neljä ja yhdessä jopa kahdeksan.
Tiernaperinne tunnetaan myös muualla Pohjois-Suomessa. Pudasjärveläinen Kyllikki Tuominen muistelee sikäläisten tähtien olleen aina viisisakaraisia. Se symbolisoi Pohjantähteä, mutta sota-aikana myös vartiomiestä: pää, kädet ja jalat.
...tai sitten ei
Jos tiernaperinnettä markkinoidaan ulkomailla, ei sakaroiden lukumäärä välttämättä ole aivan yhdentekevä juttu. Oulun Stockmannin toimitusjohtaja Pentti Korhonen kertoo, kuinka vuosien takainen Tallinnan Stockmannin joulukampanja oli mennä raskaasti mönkään:
"Kampanjaan kuului joulukuusessa roikkuva koristetähti, joka oli kansikuvana myös joulun mainoslehdissä. Viime tipassa huomattiin, että eestiläisillä oli liian tuoreessa muistissa viisisakarainen Stalinin tähti. Se oli niin herkkä asia, ettei riskiä otettu. Materiaalit vaihdettiin."
Isän tekemä tähti
Oululaisella Rauno Holapalla on tallessa isänsä 1950-luvulla tekemä komea tiernatähti, jossa sakaroita oli aluksi neljä. Myöhemmin siihen vielä rakennettiin neljä sakaraa lisää.
Holapan suvussa tiernaperinne on kulkenut jo neljässä polvessa. Itse hän kiersi tiernapoikana 1950-luvulla. Jos kaksi tiernapoikaryhmää osui samalle reviirille, oli seurauksena armoton tappelu.
Ensimmäisenä tulilinjalla oli juuri tähti, joka oli varusteista suuritöisin. Viisainta olikin, että mänkki tähtineen pötki välittömästi käpälämäkeen ja jätti välienselvittelyn muun porukan huoleksi.
Tähti pyrittiin tekemään mahdollisimman näyttäväksi, koska sillä haluttiin samalla osoittaa, millainen joukko tässä oikein olikaan kyseessä.
Olipa sakaroita mikä määrä tahansa, on oikeaoppisessa tiernatähdessä aina kynttilä. Sen paikka on jalustassa, tähden sisällä, ja sen avulla tähti valaisee ympäristönsä. Juuri tähän liittyy mänkin nöyrä pyyntö kuvaelman lopussa:"...ja tähteemme kynttilän pätkää."