Sa­ka­rin­po­jan mailta kai­ve­taan pai­kal­lis­his­to­riaa

Oulun keskustassa on taas meneillään arkeologinen kaivausurakka. Asemakadun varrella voi käydä ihmettelemässä, kun kaivajat porautuvat kohti 1600- ja 1700-lukujen maakerroksia.

Tihkusade ei haitannut kaivajien työtä Oulun keskustan arkeologisella työmaalla. Vanhalla peltoalueella seisoo nykyisin muun muassa äänimainostoimisto ja grillikioski.
Tihkusade ei haitannut kaivajien työtä Oulun keskustan arkeologisella työmaalla. Vanhalla peltoalueella seisoo nykyisin muun muassa äänimainostoimisto ja grillikioski.
Kuva: Jukka Leinonen

Eerikki Sakarinpojan, virallisemmin Eric Zachariassonin, entisiltä peltoaukeilta kaivetaan esiin muinaishistoriallisesti arvokkaita esineitä.

Oulun keskustassa Asemakadulla suoritettavilla arkeologisilla etsinnöillä selvitetään Oulun paikallishistorian puuttuvia palasia 1600- ja 1700-luvuilta.

"Kaivausten avulla voimme saada yksityiskohtaista tietoa tuon ajan ihmisten arjesta. Kirjalliset lähteet eivät kerro kaikkea; vanhojen esineiden ja rakennusten kautta pääsemmekin perille kaupunkihistorian aukkokohtiin", Oulun keskusta-alueen kaivaustyömaata johtava Titta Kallio-Seppä sanoo.

Museoviraston kustantama etsintätyö kestää kolme viikkoa, aina perjantaihin 4.7 saakka. Tutkimustuloksia joudutaan kuitenkin odottelemaan pidempään.

"Löydetyt esineet pestään ja luetteloidaan, jatkotutkimuksissa jokainen tavara voidaan liittää osaksi Oulun ja oululaisten historiallista perspektiiviä", Kallio-Seppä selventää.

Museoviraston tutkijana toimiva Kallio-Seppä valmistelee väitöskirjaa Oulun paikallishistoriaan liittyen. Kaivaukset toimivat polttoaineena tutkimusprojektille.

"Löydöksistä voin saada hyvää pohja-ainesta väitöskirjalleni", hän mainitsee.

1600- ja 1700-lukujen kulttuurikerroksiin kaivautuminen ei ole mutkatonta. Työssä joudutaan porautumaan syvälle maakerroksiin.

"Nyt suoritamme koekaivauksia ja katsomme onko tällä alueella hyvin säilyneitä kerroksia", Titta Kallio-Seppä kertoo.

"Aluksi suhteutamme vanhoja karttoja nykyiseen asemakaavaan, näin saamme selville alueet, jotka ovat mahdollisesti säilyneet suurimmilta kaivutöiltä. Jos alueella on paljon tuoretta rakennuskantaa, voidaan olettaa, että muinaisesineet ovat jo tuhoutuneet", Kallio-Seppä taustoittaa etsintäpaikan valintaa.

Asemakadun kaivausalue on luokiteltu arkeologisesti kiinnostavaksi alueeksi, joten oletettavissa voi olla hyviä tärppejä.

"Tiedämme paikan historiasta sen, että tässä on ollut lampi, joka kuivui 1700-luvun lopussa. Tuota aiemmin alue on ollut peltoaukeaa, jonka omisti oululainen varakas porvari Eric Zachariasson."

Oulun kaupunkihistoriaa tutkinut Kallio-Seppä sanoo, että Oulun keskusta-aluetta on leimannut kosteus.

"Kaupunkikuvallisesti meillä on ollut paljon märkiä alueita. Aikanaan on valitettu siitä, ettei kirkkoon pääse kastumatta."

Entiset oululaiset eivät kuitenkaan jääneet kosteuden kanssa toimettomiksi.

"Tätä ongelmaa oululaiset hoitivat päällystämällä katujaan puilla. Ratkaisumalleja kutsuttiin myös kävelysilloiksi", Kallio-Seppä toteaa.

Ilmoita asiavirheestä