Helsinki Suurin palkansaajajärjestö SAK vaatii hallitukselta tulopoliittisen kokonaisratkaisun kylkeen tuhtia työllisyyspakettia epävarman, osin jopa kohtuullisen synkän talous- ja suhdannetilanteen johdosta. Hallituksen väläyttämä lisäverokevennys kelpaa myös SAK:lle.
SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan työllisyyspaketissa pitää lisätä valtion budjettivaroja aktiivisiin työllistämistoimiin, asuntotuotantoon ja osaamisen edistämiseen. Hän ei halunnut maanantaina tämän tarkemmin esitellä järjestönsä vaatimuksia hallitukselle.
Ihalaisen mielestä työllistämistoimien ripottelulla pitkin syksyä ei saavuteta samanlaista vaikuttavuutta kuin "tuhdilla työllistämispaketilla". Hän muistutti, että vientivetoinen talous on vaikeuksissa ja epävarmuus on kasvussa.
Tehokkaat työllistämistoimet yhdistettynä palkansaajien tasaista ostovoimakehitystä tukevaan tupoon muodostaisivat SAK:n mielestä vahvan ja uskottavan vastauksen heikkeneviin työllisyysnäkymiin.
Liitoissa muhi kovempia palkkatoiveita
SAK liputtaa vahvasti kaksivuotisen keskitetyn kokonaisratkaisun puolesta. Järjestön hallitus asetti maanantaina yksimielisesti tavoitteet tulokierrokselle. Ihalainen myönsi, että jäsenliitoilla muhi kovempiakin korotustoiveita. Taloustilanne hillitsi suurempia korotuksia.
Ensi vuodelle on ennustettu vajaan kolmen prosentin talouskasvua. Edellisten neuvottelujen alla kaksi vuotta sitten ennustettiin runsaan neljän prosentin kasvuvauhtia seuraavalle vuodelle.
SAK:n tavoittelema palkkaratkaisu ilman uusia verokevennyksiä merkitsisi noin kahden prosentin ostovoiman kasvua ensi vuonna. Kustannusvaikutukset olisivat ensi vuodelle 3,8 ja seuraavalle 3,4 prosenttia. Voimassa olevan tuloratkaisun kustannusvaikutukset olivat viime vuonna 3,1 ja tänä vuonna 2,3 prosenttia.
SAK haluaa, että tulokierroksella sovitaan kiinteät korotukset kahdelle vuodelle. "Tällä loisimme sitä vakautta ja ennustettavuutta, joka on nyt yhteiskunnassa tarpeen, että yritykset ja kansalaiset tietäisivät, mikä näköala työmarkkinoilla on seuraavan kahden vuoden aikana", Ihalainen tähdensi.
Palkansaajapuolen linjauksissa on eroja. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan 2-3-vuotisessa tupossa pitäisi palkoista sopia vain vuodeksi kerrallaan.
Solidaarisuutta haetaan tasa-arvoerällä
Korotusvaatimuksissa SAK:n solidaarisuus näkyy euromääräisinä korotuksina, jotka ovat pienituloisille ja valtaosalle naisista prosenttikorotuksia edullisempia.
Tasa-arvoerä toisi hyvitystä erityisesti matalapalkkaisilla aloilla työskenteleville naisille. Liittoerä toisi palkkaratkaisuun alakohtaista joustavuutta. SAK tavoittelee molempiin eriin suurempaa korotusta kuin edellisellä kierroksella.
Ihalaisen mukaan liittojen toiveissa on hoitaa liittoerillä muun muassa ohje- ja taulukkopalkkojaan. Hän arvioi, että iso liittoerä kelpaa myös korkeasti koulutettujen Akavalle.
SAK edellyttää ratkaisuun ansiokehityslauseketta sekä indeksiehtoa, joilla voidaan varautua ennakoimattomiin taloudellisiin muutoksiin.
Ansiokehitystakuulla pyritään turvaamaan liukumattomilla aloilla tasasuhtainen ansiokehitys. Indeksiehdolla torjutaan inflaation vaikutuksia.
Verokevennykset pieni- ja keskituloisille
Hallitus on väläyttänyt lisäverokevennystä maltillisen tuloratkaisun porkkanaksi. Budjettiriihen veroratkaisu ei juurikaan kasvata palkansaajan ostovoimaa .
Yhdessä aiemmin päätettyjen verokevennysten ja palkkaliukuman kanssa SAK:n vaatima palkkaratkaisu toisi ensi vuonna 2 000 euron kuukausituloilla palkansaajan kukkaroon noin 64 euroa kuukaudessa. SAK:laisen perheen käteen jäävä tulo kasvaisi ensi vuonna keskimäärin 135 eurolla kuukaudessa.
Verokevennysvara pitäisi kohdistaa työllisyyssyistä pieni- ja keskituloisille. Tämä voisi järjestön mukaan tapahtua esimerkiksi ansiotulovähennyksen tasoa nostamalla tai aloittamalla työmatkakuluvähennyksen omavastuun poistaminen.
Tupopeli hahmottuu tällä viikolla
Neuvottelut tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta piti alkaa jo viime viikolla. Teollisuuden ja työnantajien keskusliitto TT ilmoitti viikko sitten, ettei se ole valmis aloittamaan neuvotteluja. TT haluaa kuulla ensin palkansaajapuolen vaatimukset.
Työnantajat ovat arvostelleet voimakkaasti palkansaajapuolen laadullisia tavoitteita kuten SAK:n vaatimusta neljän tunnin yhtäjaksoisesta vähimmäistyöajasta.
TT:n hallitus arvioi tilannetta uudelleen torstaina.
STTK:n ja Akavan hallitukset esittävät omat palkkatavoitteensa keskiviikkona. Molemmat järjestöt ovat ilmaisseet valmiutensa tuloneuvotteluille.