Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n mielestä työantajamaksujen kevennys matalan tuottavuuden aloilla johtaisi siihen, että matalat palkat pysyisivät jatkossakin matalina ja osa-aikatöiden määrä kasvaisi.
"Se olisi samaa kuin jaettaisiin verovaroja haulikolla", SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) tiivisti järjestönsä kannan hallituksen kaavailuun alentaa työnantajamaksuja. Palvelualojen työllistämisnäkymä puitiin maanantaina Palveluissako tulevaisuus -seminaarissa Helsingissä.
SAK:laisen Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin (sd.) leimasi niin sanotun Holmin ja Vihriälän mallin kalliiksi, byrokraattiseksi ja työllisyysvaikutuksiltaankin vähintään kyseenalaiseksi.
Valtiosihteeri Raimo Sailas toppuutteli myös Holmin-Vihriälän mallin käyttöä työnantajien välillisten työvoimakustannusten pienentämiseen. Hänen mielestään työnantajamaksujen osittaiseen palauttamiseen perustuva malli on äärimmäisen hankala toteuttaa.
Hallitusohjelman mukaan matalapalkkaiseen työhön kohdistuvaa kysyntää yritetään lisätä keventämällä välillisiä työvoimakustannuksia.
Sailaksen mukaan työnantajien osalta kyseeseen voisi tulla myös Kela-maksujen alennus. Myös palkansaajien maksu on hänen mielestään kompensoitava, jos pidetään kiinni tavoitteesta kaventaa sekä verokiilaa että palkkaverotusta.
Palkka-ale ei tuo
kestäviä työpaikkoja
Ihalaisen mukaan Suomen on muututtava itsepalveluyhteiskunnasta entistä enemmän palveluyhteiskunnaksi.
Ihalainen toisti viime syksyllä esittämänsä ajatuksen, että työmarkkinaosapuolet laatisivat eri toimialoille elinkeinopoliittisen kasvustrategian. Hän patisti palvelusektoria tarttumaan siihen ensimmäisenä.
Ihalainen korosti, että Suomi ei voi kilpailla työvoimakustannusten tai työnhinnalla esimerkiksi Viron kanssa. "Palvelualojen kasvu voi perustua vain pitkäjänteiseen palvelutuotannon kehittämiseen. Palkkoja laskemalla tai työsuhteita pilkkomalla ei synny kestäviä työpaikkoja."
Ihalainen ehdotti, että valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran lainoja ja takauksia annettaisiin jatkossa myös palveluyritysten käyttöön.
Kulut kasautuvat
naisvaltaisille aloille
Selin korosti, että palkka- ja sivukustannukset sekä arvonlisävero kuormittavat työvoima- ja naisvaltaisia palvelualoja eri tavalla kuin pääomavaltaista teollisuutta.
Naisvaltaisten alojen kannalta on Selinin mukaan suuri merkitys myös sillä, miten perhevapaiden kustannukset jaetaan. "Sillä ei ole merkitystä pelkästään siihen, millaisia kustannuksia lasten hoidosta aiheutuu yrittäjille vaan myös siihen, miten naisia palkataan työelämään."
"Työvoimavaltaisten palvelualojen tilannetta helpottaisi parhaiten se, että EU:n komission esittämällä tavalla alennettaisiin palvelualojen arvonlisäveroa", Selin totesi.
Sailas kertoi hallituksen suhtautuvan periaatteessa myönteisesti ravintolapalvelujen arvonlisäverokannan alentamiseen. Hän muistutti, että asiasta ei voida päättää kansallisesti.
EU:n voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista alv:n alentamista ravintolapalveluissa. EU:ssa on vireillä asiaan muutos.