SAK:n hallitus, keskusjärjestön liittojohtajat olivat maanantaisessa kokouksessaan yhtä mieltä siitä, että "työllisyys ja turvallisuus -tupoa" kannattaa neuvottelujen tähänastisesta vakavasta takkuilusta huolimatta vielä yrittää. Keskusjärjestön hallitus kokoontuu ensi torstaina ehtoopäivällä tarkastelemaan tilannetta, jatkoneuvotteluissa mahdollisesti saavutettua tulosta, "mahdollisuuksia neuvottelutuloksen aikaansaamiseksi".
Ellei uutta esitettävää silloin ole, se merkinnee sitä, että SAK:n osalta neuvottelut siirtyvät liittotasolle.
Vastapuolelle viestitettiin, että sellainen ratkaisu, joka ei sisällä myös laadullisia asioita, sisällyksetön tupo ei ole keskusjärjestölle suinkaan itsetarkoitus. Ja että laadullisista tavoitteista ei tingitä, niitä ei lakaista pois neuvottelupöydiltä maton alle liittoneuvotteluissakaan.
Neuvotteluja SAK jatkaa entisistä asetelmista, laadullisista tavoitteista ei peräännytä.
Tupon solmimisen edellytyksenä keskusjärjestö edelleen pitää, että palkansaajien työsuhdeturva paranee, pätkätyöläisten lyhyintä työaikaa jatketaan, luottamushenkilöiden asemaa parannetaan ja ulkomaiseen työvoimaan sovelletaan täysin samoja työehtosopimusten määräyksiä kuin kotoiseenkin.
Työnantajan vuoro ottaa askeleita
Olemme omalta osaltamme valmiita jatkamaan neuvotteluja, tekemään vakavan yrityksen ratkaisun aikaansaamiseksi, pöytään kantamiemme uusien kompromissiesitysten pohjalta", puheenjohtaja Lauri Ihalainen sanoi.
"Tämä ei auta ellei työnantaja tule neuvotteluihin uudella perusasenteella, nyt on heidän vuoronsa ottaa askeleita."
Ihalainen ihmetteli, miksi tällä kertaa työnantajat ovat "niin liikkumattomia, jäykkiä, jopa ylimielisiä niiden tavoitteiden suhteet, joita työntekijäpuoli on kaikessa reaalisuudessa neuvottelupöytään tuonut."
"Ollaanko työnantajapuolella lainkaan vakavissaan rakentamassa työllisyyttä tukevaa ratkaisua", Ihalainen kyseli.
Työnantajilla meni runsaasti aikaa jo sen päättämiseen, lähdetäänkö neuvotteluihin lainkaan ja sen jälkeen asetettiin vielä neuvotteluille kynnyksiä, joiden kanssa ollaan nyt vaikeuksissa, hän pohti.
Kultainen kädenpuristus myös työntekijöille
Työelämän nopeiden muutosten, yritysjärjestelyjen keskellä työntekijät tuntevat entistä suurempaa turvattomuutta, Ihalainen kuvasi ja kummasteli miksi työnantajat eivät ole lainkaan halukkaita vastaamaan heidän hätäänsä ja parantamaan heidän asemaansa.
"Vaikka tähän tähtäävä ratkaisu ei kasvata sopimuksen kustannusvaikutusta promillen vertaa."
Työnantajat eivät ole valmiita parantamaan vähäkään niiden ihmisten turvaa, jotka yrityksissä tuloksen tekevät, Ihalainen sanoi. "Muutosturvarahalle sanotaan ei, mutta silloin ei olla köyhiä eikä kipeitä, kun jaetaan osinkoja, optioita, bonuksia ja johdolle kultaisia kädenpuristuksia. Tässä on kysymys tavallisten työntekijöiden kultaisesta kädenpuristuksesta."
Luottamushenkilöiden aseman vahvistamista SAK perustelee paikallisen sopimustoiminnan lisäämisellä. "Paikallisen sopimusjärjestelmän kehittäminen on meidänkin mielestämme tärkeä asia, mutta silloin täytyy hyväksyä myös se toinen heikompi osapuolikin selviytyy tehtävästä", Ihalainen totesi.
Palvelualan osa-aikaisten työntekijöiden vähimmäistyöajan pidentämistä neljään tuntiin SAK perustelee näiden ihmisten kohtuuttomalla pompottelulla. Jos työtä tehdään tunti aamulla ja toinen illalla, kuluu matkoihin enemmän rahaa kuin mitä ansioina kertyy, Ihalainen kuvasi ongelmaa.