Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK oli itsevarma ja voimakas. Ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvalta talous- ja sosiaalipoliittisiin ratkaisuihin kasvoi. Näin tiivistää 100-vuotistaivalta juhlivan SAK:n historiatutkija, dosentti Tapio Bergholm 1960-luvun loppua, jolloin suomalainen yhteiskunta siirtyi tulopolitiikan aikaan.
Vasemmiston ja SAK:n kohtalonyhteys tunkee läpi torstaina julkistetun SAK:n historiikin "Sopimusyhteiskunnan synty II - Hajaannuksesta tulopolitiikkaan", joka käsittelee vuosia 1956 -- 1969. SDP:n hajaannus ja kommunistien sisäiset kiistat kytkeytyivät läheisesti ay-liikkeen kehitykseen.
Bergholm päättelee, että järjestöllinen riitely, hämmennys ja sekaannus eivät lamauttaneet ay-liikettä 1960-luvulla. "Limittäisten ja rinnakkaisten keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen kilpailu kuitenkin lisäsi epävakautta työmarkkinoilla." SAK eheytyi, kun sen rinnalle perustettu Suomen Ammattijärjestö SAJ lakkautettiin vuonna 1969.
Ennen kolmikantaa elettiin nelikannassa
Bergholmin mukaan historiikki valmistui jännittävien vaalien ja työmarkkinakierroksen alla. SAK:n palkkalistoilla oleva Bergholm on haluton analysoimaan, millainen vaikutus muodostettavalla porvarihallituksella on ay-liikkeen vaikutusvaltaan.
Bergholm ei ennusta, että keskitetyt tuloratkaisut poistuisivat yhteiskunnallisesta työkalupakista. Hän ei kuitenkaan usko, että ensi syksynä syntyisi kattavaa tuloratkaisua.
Bergholmin mukaan valtiovallalla oli aikanaan vahva panos tulopolitiikan synnyssä. Silloin puhuttiin nelikannasta eikä kolmikannasta. "Valtiovallan, työnantajajärjestön ja ammattiyhdistysliikkeen ohella myös maataloustuottajien järjestöjen vaikutusvalta oli vahva."
Ihalainen: Hallituspohja ei vaikuta yhteistyöhön
"Tarjoamme asiallista yhteistyötä ja reagoimme hallitukseen tekojen valossa eikä pohjan kautta", SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) lähetti torstaina politiikan toimittajien lounastilaisuudesta terveisiä Säätytalolle.
Hiiltymisen merkkejä Ihalaisessa näkyi, kun keskustelussa nousi esille SDP:n ja SAK:n kohtalonyhteys. Ihalainen alleviivasi, että SAK tekee hyvää yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa. "Mikään puolue ei voi sanoa, että tämä liike ei olisi tehnyt asiallista yhteistyötä."
Ihalainen myönsi, että SAK:ssa käydään itsekriittinen tutkiskelu äänestyskampanjasta. Järjestö veti pois kohutun televisiomainoksen, jossa esiintyi porsasteleva riistoporvari.
"Hallituksen tahtotila paljastuu ohjelmasta"
Ihalaisen mukaan työmarkkinanäkymät ovat tällä hetkellä sumussa. Hän muistutti, että ensin arvioidaan uuden hallituksen ohjelma ja tahtotila työmarkkina-asioissa. "Laajempia työmarkkinaratkaisuja ei nosteta pystyyn ilman hallituksen vahvaa osallisuutta, panosta ja tahtoa." Ihalainen ei halua mennä hallituksen selän taakse. "Työmarkkinajärjestöillä pitää olla keskenään yhteinen näkemys, kannattaako ryhtyä etsimään laajempaa työmarkkinaratkaisu."
Palkansaajilla on Ihalaisen mukaan lupa odottaa hallitukselta työelämäasioissa pikemmin parannuksia kuin heikennyksiä. "Näihin lupauksiin on uskottava tai muuten uskottavuus ei ole hyvä, jos muunlaista politiikkaa ryhdytään määrittelemään." Ihalaisen linjaus on tulkittavissa, että Hakaniemen linnakkeesta löytyy edelleen itsevarmuutta.