Työttömäksi jääneille palkansaajille on maksettava työttömyysturvan lisäksi erityistä uudelleensijoitustukea. Palkansaajien keskusjärjestön SAK:n hallitus asetti muutosturvan parantamisen tänään tiistaina alkavien tuloneuvottelujen tärkeimmäksi tavoitteeksi.
SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan palkoista ryhdytään keskustelemaan vasta sen jälkeen, kun neuvotteluissa nähdään, onko työelämän laadullisista asioista mahdollista päästä sopuun.
SAK:n hallitus asettanee palkankorotustavoitteensa kahden viikon päästä pidettävässä kokouksessa.
"Me lähdemme liikkeelle olosuhteissa, joissa näkemyserot ovat suuremmat kuin viime neuvottelukierroksen alla ja ilmapiiri voisi olla parempikin", Ihalainen viittaisi jatkuviin irtisanomisiin esitellessään järjestönsä tupotavoitteita.
SAK:n ja STTK:n vaatimus uudelleensijoitustuesta eivät vielä lämmitä UPM-Kymmenestä nyt irtisanottuja 672 työntekijöitä.
"Heille on annettu liian vähän sopeutumisaikaa", Ihalainen kauhisteli.
EK pehmentynyt
muutosturvaan
Ihalaisen mukaan työnantajien pitää osallistua muutosturvan kustannuksiin sekä yrityskohtaisesti että yhteisen työnantajamaksuilla rahoitettavan rahaston kautta.
Elinkeinoelämän keskusliitto on vastustanut irtisanovan yrityksen maksurasituksen kasvattamista.
Tuloneuvotteluja pohjustavissa keskusteluissa työnantajaleiri on hiljalleen kypsynyt malliin, jossa uudelleensijoitustuki rahoitettaisiin yhteisen koulutusrahaston kautta.
Lauri Ihalainen painotti, ettei tavoitteena ole työnantajien vastustama irtisanomasakko, vaan järjestelmä, jossa irtisanotut saadaan nopeasti takaisin työelämään.
Ihalaisen mukaan irtisanova työnantaja vastaisi työllistymisohjelman laatimisesta ja sen toteuttamisesta aiheutuvista kuluista. Yritys voisi ostaa palvelun työvoimatoimistolta, TE-keskukselta tai yksityiseltä työvoimapalveluyritykseltä.
"Urakoinnissa sotkuja
myös Kesärannassa"
SAK edellyttää, että neuvotteluissa sovitaan myös uusista pelisäännöistä työvoiman vuokraamiseen ja aliurakointiin. Hakaniemestä muistutetaan, että esimerkiksi pääministerin virka-asunnon Kesärannan korjaustyömaan yritysketjussa oli yritys, joka rikkoi työelämän pelisääntöjä.
Tilaajan vastuun lisääminen näyttää olevan vaikeampi neuvottelukysymys kuin muutosturvan parantaminen.
SAK:n mukaan työn tilaaja- tai teettäjäyrityksen pitäisi viime kädessä vastata siitä, että vuokrafirman tai alihankkijan työntekijä saa työehtosopimuksen mukaisen palkkansa ja yhteiskunta sosiaaliturvamaksu- ja verosaatavansa.
Kanneoikeus vaikea
pala työnantajalle
Työantajaleiri kavahtaa itsenäisen kanneoikeuden säätämistä ammattiliitoille. SAK vaatii liitoille oikeutta ajaa kannetta työntekijän puolesta myös ilman tämän nimenomaista valtuutusta.
Ihalaisen mukaan työnantajilla on haluja vähentää valtakunnallisten työehtosopimusten merkittävyyttä palkanmuodostuksessa ja lisätä naisten ja miesten palkkaeroja. Hän muistutti, että tulospalkkaus on käytössä laajemmin miesvaltaisilla aloilla.
Palkkaerojen kasvua tulisi ehkäistä kolmikantaisella samapalkkaisuusohjelmalla ja tasa-arvosuunnitelmilla.
SAK vaatimuslistalle kuuluvat myös henkilörahastojen lisääminen ja luottamushenkilöiden aseman parantaminen.