Työpaikkojen tulisi päivittää työpaikkakiusaamista koskevat ohjeet kattamaan seksuaalisen häirinnän, suosittelee SAK. Ohjeiden avulla työnantaja voi juurruttaa työpaikalle kulttuuria, jossa seksuaalista häirintää ei sallita ja jossa siihen puututaan.
SAK korostaa, että työnantajan velvollisuus on suojella henkilöstöään myös henkisesti kuormittavilta asioilta, kuten häirinnältä, kiusaamiselta ja huonolta ilmapiiriltä.
– Jokaisen työyhteisössä kannattaa pohtia ja tarkistaa omia tekojaan ja puheitaan, sanoi SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen.
Työmarkkinakeskusjärjestöt antoivat asiasta lisäksi yhteisen lausunnon, jossa ne kehottivat ottamaan nollatoleranssin seksuaaliseen häirintään työpaikoilla.
"Työpaikkakohtaiset erot huomioitava"
Myös joukko ministereitä keskusteli häirinnän torjumisesta työmarkkinajärjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa maanantaina. Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan keskusteluissa häirintä nähtiin ennen kaikkea asenneongelmana. Lisäksi asioita ei aina uskalleta viedä eteenpäin, ja tieto toimintamalleista voi olla puutteellista.
Lindström kertoi, että torjuntatyöhön valjastetaan ainakin jo käynnissä oleva Työelämä 2020 -hanke. Hän korosti, että ratkaisuissa täytyy huomioida toimialakohtaiset ja työpaikkakohtaiset erot.
– Tavallaan yksi hattu ei sovi kaikille.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan keskusteluissa pohdittiin, pitäisikö verbaalinen häirintä kieltää rikoslaissa. Yleinen näkemys kuitenkin oli, ettei asiaa voi ratkaista lainsäädännöllä, vaan pikemmin informaatiolla ja työpaikkojen sopimiskulttuurin kautta.
– Tämä palaa sellaisiin sydämen sivistyksen teemoihin, mitä ei ihan sellaisenaan sana sanasta voi lakiin kirjoittaa.
Konkreettisia ehdotuksia tehtiin muun muassa huoneentauluista ja häirintäyhdyshenkilöistä.
Saarikon mukaan seksuaalinen häirintä otetaan myös erityisteemaksi hallituksen tasa-arvosuunnitelman puolivälitarkastelussa alkuvuonna.