Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen sanoo, että laajan tuloratkaisun syntyminen vaatii tälläkin kertaa maan hallituksen aktiivisuutta ja mukanaoloa. Ihalaisen mukaan palkka- ja veroratkaisu pitäisi sovittaa yhteen.
"Hallituksen pitää selvittää, onko se valmis rakentamaan laajempaa yhteiskuntasopimusta kasvun, investointien, työllisyyden sekä osaamisen tukemiseksi", painotti Ihalainen SAK:n valtuuston kevätkokouksessa perjantaina Nurmijärven Kiljavalla.
Ihalaisen mukaan kansainvälisen kilpailun koveneminen, globalisaatio ja Kiina-ilmiö, pakottavat SAK:n tavoittelemaan mahdollisimman pitkää sopimusturvaa jäsenistölle. "Kolmikantapohjalle rakentuva talous- ja työmarkkinapoliittinen ratkaisu raamittaisi varsin pitkälle talous- ja työmarkkinapolitiikkaa vaalikauden jälkipuoliskolle."
Kaksi vuottakin
pitkä sopimus
Nyt voimassaoleva tulopoliittinen ratkaisu päättyy helmikuun lopussa 2005. Ihalainen sanoo, että kaksi vuottakin on nykyoloissa pitkä sopimus. Hän kuitenkin painottaa, että tulevan sopimuksen sisältö ratkaisee.
Lauri Ihalaisen mukaan työnantajapuolen koventuneet asenteet voivat johtaa myös siihen, että laaja tuloratkaisu jää syntymättä.
"Siksi liittojen on tärkeätä valmistautua myös liittokohtaisten sopimusratkaisujen varalle, sillä yhteinen ratkaisu ei ole itsestäänselvyys ollenkaan."
Osana laajaa talous- ja tulosopimusta Ihalainen näkisi, että hallitus aikatauluttaisi ja varmistaisi rahoituksen liikenneministeriön keväällä esittämälle isolle väyläpaketille, joka sisältää teiden, ratojen ja vesiväylien rakennushankkeita. "Liikenneinvestointiohjelma olisi tulevaisuusinvestointi, joka vahvistaisi Suomen kilpailukykyä."
SAK heittää suurissa liikenneväyläinvestoinneissa pallon myös työeläkeyhtiöille, joita toivotaan mukaan rahoittamaan rauta- ja maanteitä.
Työnantajille lisää vastuuta
SAK toistaa muutosturvan parantamisvaatimuksensa erityisesti irtisanomistilanteissa. SAK:n mukaan se on tärkein laadullinen tavoite seuraavalla tulokierroksella.
"Meidän pitää parantaa palkansaajien muutosturvaa siten, että rakennamme siltaa työstä työhön eikä irtisanomisten kautta työstä työttömyyteen. Tämän sillan rakentamisen aiheuttamiin kustannuksiin täytyy myös irtisanovan yrityksen osallistua", painottaa Ihalainen.
Tavoitteeksi hän asettaa sen, että uudelleensijoittumisen ja koulutuksen väyliä aletaan etsiä välittömästi jo irtisanomisuhan koittaessa eikä jäädä odottelemaan irtisanomispäivää.
"Tällaisten tilanteiden hoitamiseksi rakennetaan työpaikoille työllistämisohjelma työnantajien, palkansaajien ja työvoimaviranomaisten yhteistyöllä. Työntekijä, joka lähtee tällaiseen uudelleen sijoittamiseen ja koulutukseen tähtäävään ohjelmaan, voi saada myös erillisen ja määräaikaisen uudelleensijoittamisrahan esimerkiksi koulutusrahastosta", Ihalainen sanoo.
SAK:n ja STTK:n liitto
saa vielä odottaa
Ihalainen esittää, että palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistämiskeskustelussa otetaan ainakin tuloneuvottelujen mittainen aikalisä. "Esimerkiksi SAK:n ja STTK:n yhdistymiselle tai edes sellaisen prosessin käynnistäminen, joka tätä mahdollisuutta selvittäisi, ei ole käytyjen keskustelujen pohjalta mahdollista. Aika ei ole vielä kypsä keskusjärjestöjen fuusiolle palkansaajapuolella. Toivottavasti tulevaisuudessa."
Ihalainen patistaa SAK:n jäsenistöä äänestämään EU:n parlamenttivaaleissa 13. kesäkuussa. "Palkansaajien etu on, että europarlamenttiin valitaan mahdollisimman paljon sellaisia päättäjiä, jotka ymmärtävät työelämää ja palkansaajien arkea", hän muistuttaa.