Ylä-Lapin metsureiden ammattiosaston väläyttämää poronlihan ostoboikottia ei toteuteta. Asian odotettiin nousevan esille SAK-päivillä lauantaina Saariselällä, mutta toisin kävi.
"Paikallisessa keskustelussa syntynyt ajatus poronlihan ostoboikotista olisi todella kova toimenpide, sillä se kohdistuisi koko elinkeinoon. Siitä kärsisivät myös ne poronomistajat, jotka eivät ole millään tavalla innostuneita Greenpeacen toiminnasta. Siksi liittomme ei tässä vaiheessa lähde toteuttamaan boikottia, vaan haluamme edelleen antaa tilaa paikalliselle keskustelulle", Puu- ja erityisalojen liiton osastopäällikkö Sakari Lepola kertoo.
Ajatus poronlihan ostoboikotista syntyi ahtaalle ajettujen Ylä-Lapin metsäammattilaisten keskusteluissa kaksi viikkoa sitten. Taustalla olivat esitykset uusien metsäalueiden siirtämisestä talouskäytöstä porojen laidunmaiksi sekä Greenpeacen ja eräiden poromiesten kampanjointi Ylä-Lapin metsätaloutta vastaan.
Metsäsektorin työllisyys turvattava
Ulkopuolelta tilannetta seuraavan Lepolan mielestä metsä- ja porotalouden yhteensovittaminen Ylä-Lapissa voi onnistua vain, jos se perustuu laajaan paikalliseen yhteisymmärrykseen. "Sellaista ei voi syntyä, jos keskustelu käydään alueen ulkopuolelta johdetun mielikuvamarkkinoinnin keinoin. Juuri näin on käynyt, kun Greenpeace on saanut valjastettua euromediamyllynsä keulakuvaksi muutaman paikallisen poroisännän."
Lepola on hyvillään siitä, että paikallinen keskustelu on käynnistynyt niin, että elinkeinojen yhteensovittamiskeskustelun ohessa on samalla pohdittu, ketkä alueella todellisuudessa edustavat porotaloutta ja alkuperäisväestöä. "Olisi korkea aika ymmärtää, että kaikki Ylä-Lapissa asuvat ihmiset ja heidän työnsä ovat arvokkaita. Elintila ja toimintamahdollisuudet on turvattava kaikille", hän sanoo.
Puu- ja erityisalojen liiton arvion mukaan metsähallitukseen kohdistettavat hakkuiden lisärajoitukset heikentäisivät työllisyyttä Ylä-Lapin alueella välittömästi, tuntuvasti ja pysyvästi.
Saarelan esitystä käytetty hyväksi
Mahdolliseen poronlihan ostoboikottiin ehdittiin tilaisuudessa ottaa kantaa, vaikka boikottia ei esitettykään. Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi irtisanoutuu jyrkästi kaikista boikottipuheista.
"Inarin kunnasta on jo suojeltu kaksi kolmasosaa, ja lisäsuojelu vaarantaisi metsistä toimeentulonsa saavien ihmisten työpaikat. Metsätalouden ohella olemme huolissamme myös porotaloudesta ja poronlihan nykyisestä hintakehityksestä, joihin pyrimme löytämään ratkaisuja yhdessä poromiesten kanssa", hän sanoi.
Timperin mielestä vuotuisia hakkuita ei kuitenkaan pidä pudottaa nykyisen 150 000 kuution alle.
Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden kiistoihin viime heinäkuussa selvitysmiehenä ratkaisuesityksensä jättänyt Lapin TE-keskuksen johtaja Pirkko Saarela sanoo, että selvitystä on käytetty hyväksi väärin perustein.
"Täytyy myöntää, että Greenpeace ja eräät muut ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen. Esitys tiettyjen alueiden siirtämisestä metsätalouden ulkopuolelle ei tarkoita totaalisuojelua, kuten luontojärjestöt ovat väittäneet. Sitä paitsi me puhumme aivan eri mittaluokan asioista, sillä minä olen esittänyt noin 13 000 kuution siirtämistä metsätalouden ulkopuolelle ja he jotakin moninkertaista määrää", hän sanoo.
Keskustelu vanhoissa urissa
Saarela kertoo, että hakkuumäärät hänen esityksessään laskettiin niin, etteivät ne vaikuttaisi metsähallituksen metsureiden työllisyyteen. "Hakkuiden pudottaminen vajaalla kymmenellä prosentilla laskisi tukkipuun saantoa jonkin verran, mutta vielä puuta riittäisi ainakin paikallisille yrittäjille. Apuna laskelmien teossa olivat metsähallituksen asiantuntijat", hän kertoo.
Saarela valittelee keskustelun jämähtämistä vanhoihin uriin. "Emme näköjään kykene käymään yhteen sovittavaa keskustelua. Aina tilanteen pitää olla joko musta tai valkoinen eli vaaditaan totaalisuojelua tai totaalitehokäyttöä. Mitään siltä väliltä ei tunnu olevan olemassakaan."
Esille nostettua ajatusta poronlihan ostoboikotista Saarela ei ymmärrä, sillä se kolahtaisi lopulta myös SAK-laisten omaan nilkkaan.