Saisiko some suo­ma­lai­set mar­ja­met­sään? – Huo­no­na­kin vuonna luon­non­mar­jo­ja kypsyy noin pa­ri­kym­men­tä äm­pä­ril­lis­tä jo­kais­ta suo­ma­lais­ta kohti

Marjastajia kosiskellaan apajille muun muassa MM-kisoilla, Facebook-kampanjalla sekä marjahavaintokartalla.

Suomessa arvioidaan olevan lähes kolme miljoonaa marjastajaa. Silti joka vuosi valtaosa marjasadosta jää hyödyntämättä. Itse kerättyjen ja itse myytyjen marjojen tulo on verovapaata.
Suomessa arvioidaan olevan lähes kolme miljoonaa marjastajaa. Silti joka vuosi valtaosa marjasadosta jää hyödyntämättä. Itse kerättyjen ja itse myytyjen marjojen tulo on verovapaata.
Kuva: Tähtinen Peerit

Marjastajia kosiskellaan apajille muun muassa MM-kisoilla, Facebook-kampanjalla sekä marjahavaintokartalla. 

Marjastuksen MM-kisat järjestetään Suomussalmella ensi lauantaina jo 22. kerran. Mikä on kilpailun tarkoitus, Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen?

– Tarkoituksena on nostaa marjastusta esiin hyväntuulisella ja huumorintäytteisellä tapahtumalla. Haluamme näyttää, että marjastuksessa on muutakin kuin vain saalis, se on myös hauskanpitoa. Ja hyvinvointia luonnosta -aihehan on nyt kovasti esillä.

Mitä marjaa Suomussalmen maastosta nyt löytyy?

– Mustikkaa on tänä vuonna tullut huonommin, mutta puolukasta tulee nyt hyvä sato. Viime vuonna puolukkasaalis jäi kisoissa aika laihaksi. Puolukan jälkeen on vuorossa karpalo, jota tuntuu myös tulevan hyvin. Samoin pihlajanmarjasta on luvassa hyvä sato. Muutamat yritykset ostavat pihlajanmarjoja.

Minne kilpailun marjat menevät?

– Marjat voi pitää itse, mutta paikalla on myös marjanostaja.

Tänä vuonna kisassa on mukana myös Marjakaveri-kampanja. Mikä se on ja mihin sillä pyritään?

– Kesällä alkaneen Facebook-kampanjan tarkoituksena on auttaa marjastuksesta kiinnostuneita löytämään toisiaan ja sopimaan yhteisiä marjaretkiä. Sillä pyritään vähän samaan kuin MM-kisoillakin, eli saamaan ihmisiä menemään metsään.

Miten kaverikampanja on lähtenyt käyntiin?

– Oikein hyvin. On jo perustettu paikallisia ryhmiä, joista jotkut ovat hyvinkin vilkkaita, ja eri puolilla maata on toivottu omia ryhmiä. Itse asiassa on perustettu myös marja- ja sieniryhmiä, ja keväällä tulevat luonnonyrtitkin mukaan. Ehkä kampanjan nimi pitää miettiä uudestaan.

– Lisäkannustimena on muuten kaikkien tämän vuoden loppuun mennessä ryhmän perustaneiden kesken arvottava mökkiviikonloppu Hossassa.

Miksi kisoja ja kampanjoita tarvitaan? Eivätkö ihmiset osaa mennä metsään?

– Monelle on iso kynnys lähteä yksin marjastamaan. Ei ehkä ole kyytiä, ei uskalla lähteä eksymisen pelossa tai ei vain tiedä, minne mennä. Ja ainahan on mukavampaa seurassa. Nauttia vaikka kannon päässä kahvit, ja saadaan hyöty, huvi ja liikunta samalla kertaa.

– Joka vuosi metsään jää paljon marjoja, jotka kuitenkin ovat sitä parasta ravintoa ja kotimaista superfoodia.

Luonnonvarakeskuksella (Luke) on Internetissä karttapohjainen Marjahavainnot.fi-palvelu. Mikä se on, tutkija Outi Manninen?

– Palvelun tarkoituksena on antaa ihmisille tietoa, minne kannattaa marjastamaan lähteä. Palvelussa voi myös tehdä havaintoja ja jakaa tietoja. Samalla Luonnonvarakeskus saa tutkimuskäyttöönsä kattavaa tietoa marjojen esiintymisestä.

Palvelussa keskitytään puolukkaan, mustikkaan ja suomuuraimeen. Miksi juuri niihin?

– Olemme keskittyneet kolmeen, koska ne ovat taloudellisessa mielessä tärkeimmät ja niitä myös eniten poimitaan.

Miten palvelu on otettu vastaan?

– Erittäin hyvin, palaute on ollut hyvää. Ihmiset myös soittelevat ja kysyvät tarkemmin marja-asioista.

Eivätkö ihmiset enää pode marjakateutta esimerkiksi hyvistä hillapaikoista?

– Voi olla, että jotkut potevat, mutta lähtökohta on tiedon jakaminen ja saaminen. Palvelusta on siis marjastajille hyötyä. Oman salaisen marja-apajansa puolesta ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Kun karttaa napauttaa, se näyttää marjojen esiintymisen suurpiirteisesti. Sen kartan perusteella ei voi suoraan suunnistaa.

Miten havaintoja voi jakaa?

– Voi perustaa metsään havaintoruudun ja jakaa siitä tietoja. Ohjeet löytyvät Luken nettisivuilta. Silloin kartasta saa myös ajantasaista tietoa. Karttaa pääsevät toki kaikki muutkin katsomaan, mutta silloin tiedot saa viiden vuorokauden viiveellä.

Näin on marjat

Huononakin vuonna luonnonmarjoja kypsyy noin sata kiloa, eli parikymmentä ämpärillistä jokaista suomalaista kohti. Hyvänä vuonna sato on kaksi kertaa suurempi.

Jokaista suomalaista kohden marjoja poimitaan noin 40 kiloa vuodessa.

Vuotuinen metsämarjasato arvioidaan yli 500 miljoonaksi kiloksi, ja esimerkiksi puolukan ja mustikan sadosta on arvioitu ottavan talteen vain 3–10 prosenttia.

Marjakaveri-kampanjasta löytyy tietoa osoitteessa www.facebook.com/marjakaveri/.

Marjasadosta ja marjahavaintopalvelusta saa tietoa osoitteessa www.luke.fi/kampanja/marjahavainnot/.