Teollisuustyöntekijä on sairauslomalla kolme viikkoa vuodessa. Sairauspoissaolot nousivat Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksissä viime vuonna 4,5 prosenttiin työajasta, ja ja teollisuuden työntekijöillä 6,5 prosenttiin.
EK:n jokavuotinen työaikakatsaus antoi tällä kertaa huolestuttavia tuloksia. Ylilääkäri Kari Kaukinen patisti katkaisemaan sairauspoissaolojen kasvutrendiä esimerkiksi työoloja kehittämällä. Työnjohdon tulosvastuu tulee ulottaa myös sairauspoissaolojen kustannuksiin.
Poissaolojen kasvu ei Kaukisen mukaan johdu ihmisten terveyden huonontumisesta eikä yritysten henkilöstön keski-iän nousustakaan. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat entistä terveempiä ja useampi kuin kolme neljästä työikäisestä on omasta mielestään täysin työkykyisiä.
Mikä sepelvaltimotaudin vähenemisessä on säästetty työikäisten kuolleisuudessa, on menetetty alkoholille. Työikäisten miesten kuolemista joka viides johtuu alkoholista, naisten joka kymmenes.
Kaukisen mukaan alkoholihaitat kasvavat, sillä juomiskäyttäytyminen on liian rajua. Työelämässä pyritään puuttumaan viinaongelmiin ajoissa ja 1970-luvun ohjeet päihdeongelmien käsittelystä on uusittu.
Vakavat mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet, mutta mielenterveyshäiriöiden takia poissaolot ovat. Työkyvyttömyyseläkkeistä 43,9 prosenttia johtuu mielenterveyssyistä, vaikka vakavia mielisairauksia on vain 5:llä prosentilla.
"Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyssyistä eivät voi johtua yksin työelämän paineista. Niihin vaikuttavat ihmisten asenteet ja elämäntavat, yhteiskunnan säädökset ja tietenkin myös työelämään liittyvät tekijät", Kaukinen totesi.
Kaukinen ei moiti suomalaisia työmoraalin rapautumisesta. Poissaoloille on aina syy. Ei ole syytä palata 50-luvulle aikaan ennen sosiaaliturvaa, jolloin oltiin sairaana töissä ja kuoltiin ennen aikojaan.
Esimerkiksi Ruotsissa joka neljäs yritysjohtajakin on sitä mieltä, että sairauslomalle voi jäädä terveenä, jos töissä on huono pomo. Ruotsissa sairauspoissaoloja on nyt 8 prosenttia työajasta, mutta 1990-luvun alussa 12 prosenttia, kunnes otettiin käyttöön karenssipäivä.
Joka kolmannella työpaikalla poissaoloprosentti on yli seitsemän. Sairauspoissaoloja kertyi viime vuonna eniten elintarvikealan yrityksissä, keskimäärin 8 prosenttia säännöllisestä työajasta. Eniten sairauspoissaoloja oli suurissa yrityksissä. Laskennallisesti noin kolme prosenttia sairauspoissaoloista johtuu normaalista sairastavuudesta.
EK:n työaikakatsauksen 25-vuotisen historian aikana viime vuonna oli korkein sairauspoissaoloaste. Lähellä viime vuoden lukuja oltiin 1980-luvun lopussa, mutta laman aikana poissaolot vähenivät, kuten töissäolokin. Työtapaturmat ovat vähentyneet 1980-luvun jälkeen.