On tavallinen arkipäivä ja kello näyttää kuuttatoista. Osa Oulun Nuottasaaren tehdasalueen eli Stora-Enson, Fortekin, Arizona Chemicalin, Eka Polymer Latexin ja Eka Chemicalsin runsaasta tuhannesta työntekijästä suuntaa töistä kotiin, osa vasta aloittelee työpäiväänsä.
Mutta on myös heitä, jotka haluavat jäädä vielä toviksi työpäivän päätyttyä tehtaanporttien sisäpuolelle.
Heitä löytyy Stora-Enson paperitehtaan toimistorakennuksessa olevasta kuntosalista.
Fortekin automaatioasentajana työskentelevä Aki Ojanperä kertoo käyvänsä työnantajan tarjoamalla kuntosalilla pari kertaa viikossa, yleensä työvuorojensa päätteeksi. Kerrallaan hän viihtyy kuntoilulaitteiden parissa noin tunnin.
"Tehdastyötä tekevillä on yleensä aika paljon selkäsairauksia, ja liikunta on hyvä konsti torjua niitä vaivoja", myös muilla kuntosaleilla vapaa-ajallaan viihtyvä ja lisäksi hiihtoa, pyöräilyä sekä rullaluistelua harrastava mies arvioi.
Fortekin ennakkohuoltoinsinöörinä työskentelevä Outi Nurmilaukas koukkaa hänkin pari kertaa viikossa kuntosalin kautta kotiinsa. Tapa tarttui muutama vuosi sitten, kun hän huomasi saavansa salilaitteista helpotusta niskavaivoihinsa.
"Tämä on tosi hyvä paikka. Kun kotona on pienet lapset, ei ole kovin helppoa lähteä enää erikseen iltaisin harrastamaan kuntoilua tai muutakaan. Kynnys on matalampi, kun voi tulla suoraan töistä", Nurmilaukas tuumaa.
Salilla on väljää
Ruuhkaan Ojanperä sen paremmin kuin Nurmilaukaskaan eivät ole salilla törmänneet. Yksi syy väljyyteen on se, että tehdasalueen väki voi tulla kuntosalille pitkin päivää aina aamukuudesta puoleen yöhön saakka.
Vai olisiko niin, ettei liikunta ole korkeimmassa kurssissaan?
Stora-Enson Oulun-tehtaiden työsuhdepäällikkö Harri Väisänen arvioi, että Nuottasaaren kuntosalilla on käyntikertoja 2 500-3 000 vuodessa. Ei ihan vähän, mutta enemmänkin kävijöitä voisi olla, hän myöntää.
"Tahtoo olla aika yleinen ongelma, ettei saada liikkumaan niitä, joiden juuri tarvitsisi liikkua", Oulun-tehtaiden henkilöstöpäällikkö Hannu Haapala hymähtää.
Takapakista lisäpotkua
Stora-Enson Oulun-tehtailla on jo ajat sitten siten havahduttu työntekijöiden sairastavuuteen. Syitä poissaoloille on selvitetty, mutta viisastenkiveä niiden vähentämiseksi ei ole löydetty.
Pikemminkin tuntuu tulleen takapakkia.
Oulun-tehtailla työntekijöiden teoreettisesta työajasta laskettujen sairauspoissaolojen määrä pomppasi viime vuonna lähelle kahdeksaa prosenttia, kun vuotta aiemmin niiden osuus nousi hieman yli kuuden prosentin. Toimihenkilöiden tilanne on selvästi parempi.
Elinkeinoelämän keskusliiton selvitysten mukaan sairauspoissaoloja voi pitää normaalista sairastavuudesta johtuvina, jos niiden osuus teoreettisesta säännöllisestä työajasta on noin kolme prosenttia. Jos niiden osuus kohoaa muutoin kuin satunnaisesti yli 4-5 prosentin, hälytyskellojen pitäisi alkaa soida.
"Paperitehtaallamme keski-ikä on varmaan koko maan metsäteollisuuden alhaisimpia, mutta poissaolot silti yhtä suuret kuin muuallakin. Osastojen väliset erot voivat olla erittäin suuret, mutta vuorotyö, työolosuhteet tai sukupuoli eivät niitä selitä", Haapala huomauttaa.
Käsiä ei ole silti nostettu pystyyn.
Kuntosali- ja uimahallilippujen lisäksi Oulun-tehtailla on satsattu viime vuosina yhä enemmän esimiestoimintaan. Työn mielekkyyttä on lisätty tiimityöllä ja moniosaamisella.
"Esimiehet myös keskustelevat usein tai pitkään sairastaneen alaisensa kanssa. Tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen hyvänä, ja päästä jo varhaisessa vaiheessa puuttumaan työssä selviytymisen ongelmiin", Haapala selvittää.
Lisäksi Oulun yliopistossa tehdään parhaillaan diplomityötä, jolla pureudutaan Oulun-tehtaiden osastojen välisiin eroihin poissaoloissa.
"Tarkoituksena on selvittää nimenomaan sitä, mitä opittavaa olisi niiltä vähäisten poissaolojen osastoilta", Hannu Haapala kertoo.