Turkkia on kutsuttu Euroopan sairaaksi mieheksi. Huonokuntoista pääministeri Bülent Ecevitiä on taasen kutsuttu viime aikoina Turkin sairaaksi mieheksi. Siitä huolimatta Turkki osoittaa tervehtymisen merkkejä taloudellisen ja poliittisen kaaoksen keskellä. Paranemisen suuntaan viittaa sen parlamentin viikonvaihteessa hyväksymä merkittävä lakipaketti.
Jos korkein oikeus ei tule väliin, kuolemantuomio rauhan aikana siirtyy historiaan. Samaten avataan ovea kurdivähemmistön oikeuksien vähittäiselle tunnustamiselle ainakin lainsäädäntötasolla. Kuolemantuomion hyllytys tarkoittaa, ettei kurdijohtaja Abdullah Öcalan joudu hirsipuuhun. Kurdinkieliset tv- ja radiolähetykset sallitaan, ja kurdin kieltä saa alkaa käyttää kouluissa, vaikkakaan ei vielä opetuskielenä.
Silti on hyvä muistaa, että Turkin valmiuteen lähteä lakiuudistusten tielle vaikutti ratkaisevasti sen pyrkimys saada EU-jäsenyysneuvottelunsa alulle. Unionin huippukokous asetti joulukuussa 1999 Helsingissä Turkille neuvotteluehtoja, jotka sen piti täyttää ennen ensi joulukuun Kööpenhaminan huippukokousta.
EU-mittareilla mitattuna Turkki ei ole täyttänyt läheskään ehtoja. Muun muassa sananvapaus, ihmisoikeudet ja kansalaisvapaudet yleensäkin ovat aloja, joissa Turkki ei ole ollut mikään mallioppilas. Perimmiltään kysymys on siitä, että nykyaikaisen Turkin perustajan Kemal Atatürkin ajoista valtio on ollut avainasemassa. Yksilön oikeudet ovat olleet toissijaisia. Toinen syy on se, että kapinallisten kurdien kanssa Turkin kaakkoisosissa käyty raakaotteinen sota vaati ennen päättymistään 1999 noin 30 000 kuolonuhria.
Vaikka lakimuutokset varmaan tasoittavat ja lyhentävät Turkin taivallusta unioniin, jäsenyys ei ole itsestään selvää. Pelkkä lakien säädäntä ei riitä, vaan ne on myös pantava toimeen. EU:n on todennäköisen neuvotteluprosessin aikana valvottava, että lainsäädäntö muuttuu käytännöksi ennen kuin jäsenyydestä joskus päätetään. Kysymys on silti tärkeästä vastaantulosta, johon unioni ei voine vastata muutoin päättämällä aloittaa jäsenyysneuvottelut.
Turkin ja EU:n suhteita hankaloittaa monta asiaa. Yksi EU:n ehto on, että Turkki hakee ratkaisun jaetun Kyproksen ongelmaan. Tätä koskevat neuvottelut on määrä aloittaa elokuun lopulla. Perinteinen arkkivihollinen Kreikka voi jarruttaa Turkin EU-jäsenyyttä mielin määrin Kyproksen takia. Toinen kiista koskee sitä, saako EU käyttää Naton resursseja kriisinhallintaoperaatioissaan. Turkki voi estää sen, jos EU-neuvottelut eivät lähde liikkeelle.
paakirjoitus@kaleva.fi