On historian ironiaa, että Kreikalle osui alkuvuodeksi EU:n puheenjohtajuusvuoro. Brysselissä epäillään Kreikan kykyä selviytyä vetovuorosta. Se itse vakuuttaa onnistuvansa.
Euroopan unionin puheenjohtajuuksista on tullut jo rutiinia, johon ei kiinnitetä niin paljon huomiota kuin vielä takavuosina.
Vuoden 2014 alkupuoliskon vetovastuu osui kuitenkin Euroopan sairaalle miehelle Kreikalle. Mielikuva sokeasta ja rammasta ei ole kaukaa haettu. Siksi Kreikan puheenjohtajakautta seurataan silmä kovana.
Kreikka johtaa EU:ta jo viidettä kertaa, joten kokemusta sillä on. Kysymys kuuluukin, riittääkö kokemus, kun Kreikka hoippuu edelleen suurissa taloudellisissa ja poliittisissa vaikeuksissa.
Näyttää siltä, ettei Kreikka enää tarvitsisi uutta tukipakettia entisten päälle. Yhtä selvältä näyttää, että se joutuu pyytämään lainojen takaisinmaksuaikoihin pidennystä ja lainakorkojen alennusta joskaan ei lainojen leikkaamista. Kreikkaa vahtiva kansainvälinen troikka suhtautuu helpotuksiin nuivasti.
Poliittiset vaikeudet johtuvat siitä, että pääministeri Antonis Samaraksen hallituksella on parlamentissa niukkaakin niukempi enemmistö. Se tekee yhä uusien säästöpäätösten teon hankalaksi.
Poliittiset vaikeudet eivät olisi ihme, sillä Kreikan talous on supistunut kuudessa vuodessa neljänneksen. Työttömyys on 27 ja nuorisotyöttömyys 60 prosenttia. Julkisen sektorin työpaikoista on leikattu viidennes, ja vähimmäispalkkaa on pienennetty.
Budjettivaje on vastapainoksi supistunut reiluun kahteen prosenttiin bkt:stä, ja talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna hitusen.
Kreikan vetovuoro on alkanut virallisella optimismilla. Johtavat ministerit vakuuttelevat, että Kreikka selviytyy puheenjohtajuudesta. Unionin johtohenkilöt juhlistivat kauden alkua Ateenassa asianmukaisin menoin. Ateena kuitenkin kielsi mielenosoitukset 18 tunniksi puheenjohtajuusjuhlinnan ajaksi.
Ennusmerkit näyttivät kyllä huonoilta jo ennen kuin vetovuoro ehti edes alkaa. Sen valmistelu alkoi myöhässä, ja puheenjohtajuusbudjetti on troikan määräyksellä vain pieni osa normaalibudjeteista. Pari tapahtumaa on aiheuttanut vieläkin pahempia kauhun väristyksiä.
Saksan Kreikan-suurlähettilään virka-asuntoa tulitettiin rynnäkkökiväärillä. Heti perään tunnettu vasemmistoterroristi jäi palaamatta vankilaan. Elinkautista tuomiota kärsinyt, tunnetun 17N-järjestön johtohahmo Christodoulos Xyros on painunut maan alle.
Elinkautisvanki ehti olla ennen katoamistaan lomalla seitsemästi puolessatoista vuodessa. Huhtikuun 17. päivän vallankumousjärjestö tappoi 1975–2000 kreikkalaisten lisäksi amerikkalaisia ja brittejä. Uusi terroriaalto olisi puheenjohtajakaudelle myrkkyä.
Unionikumppanien tuntemia pelkoja helpottaa se, että Kreikan puheenjohtajuuskausi lyhenee toukokuun lopun eurovaalien vuoksi käytännössä neljään kuukauteen. EU-koneisto pysähtyy vaalien takia jo huhtikuun alussa.
Nuo neljä kuukauttakin voivat olla kova pala. Kreikan johdolla pitäisi saada aikaan sopimus pankkiunionin perustamista koskevasta lainsäädännöstä. Jos se ei onnistu, pankkiunionin perustaminen lykkääntyisi.