Suomen ensimmäisen eläinambulanssin henkilökunnalla on takana kiireinen kesä. Helteet ovat koetelleen eläimiä siinä missä ihmisiäkin.
"Vesipullot ovat olleet yksi ambulanssin tärkein varustus tänä kesänä", Animalance-idean äiti Jatta Jokinen huomauttaa. Kuumissa asunnoissa selällään olevat ikkunat ja ovet ovat puolestaan johtaneet lukuisiin lemmikkien, niin koirien kuin kissojenkin, putoamisiin.
"Toistaiseksi pudotus seitsemännestä kerroksesta on ollut korkein, minkä jälkeen kissa on vielä saatu pelastettua", Jokinen kertoo.
Animalancen toiminta alkoi pääkaupunkiseudulla juhannuksen jälkeen. Hälytyksiä on tullut päivittäin.
Animalancen paareilla on useimmiten koirapotilaita, kissat tulevat kakkosena. Mikäli eteen tulee kuljetusta tarvitseva lemmikkikäärme, on sille varattu kuljetuspaikka muovisaavissa. Animalance huolehtii myös löytö- ja villieläinten kuljetuksesta ja Helsingin pelastuslaitos kehottaa ottamaan suoraan yhteyttä Animalanceen pelastuslaitoksen sijasta.
Eläinrakkaana ihmisenä Jokinen ei kieltäydy kuljetuksista, vaikka löytö- ja villieläimet menevätkin hänen omaan piikkiinsä.
"Ehkä voimme jonakin päivänä tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa tässä asiassa", Jokinen toivoo.
Lemmikinomistajat maksavat kuljetuksesta 25 euron lähtömaksun sekä tuntitaksan, joka vaihtelee vuorokauden mukaan.
Vast´ikään Jatta Jokinen pelasti koiran hengen. Omistaja soitti hätääntyneenä ja kertoi ampiaisen pistäneen koiraa suuhun. Hengitys oli katkennut ensiavuksi annetuista kyytableteista huolimatta.
Jokinen sai ison koiran paareille ja matka kohti eläinlääkäriä alkoi. Koiran käytös viittasi siihen, ettei asialla ollutkaan ampiainen.
"Työnsin käteni koiran kitusiin ja sinne oli jäänyt jumiin monihaarainen tikku." Jokinen sai irrotettua tikun ja koira pystyi taas hengittämään. "Koira katsoi tikkua ja nosti sitten tassunsa olkapäilleni. Se oli paras kiitos mitä voi saada."
Eläinambulanssiunelman toteutukseen Jokisella meni pari vuotta. Koska hanke oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, oli tarvittavien lupien hankkiminen haastavaa ja usein turhauttavaakin. Ambulanssin muuttaminen eläinkäyttöön vei oman aikansa. Kun yrittäjälainaa ei herunut, joutui Jokinen myymään talonsa.
Hän ei kuitenkaan kadu päätöstään. "Kun jostakin luopuu, saa saman verran tilalle", hän filosofoi ja rapsuttaa koiransa Millin korvallista.
Joskus Milli värvätään mukaan erikoistehtäviin.
"Milli on ollut mukana joillakin villieläinkeikoilla houkutuslintuna", Jokinen nauraa. Pesästä pudonneiden linnunpoikasten kiinniotossa Milli on auttanut houkuttelemalla vihaisen emon toisaalle. Sillä välin ihminen käy keräämässä poikaset talteen.
Lintujen lisäksi Animalancen kyydissä on ollut muun muassa rusakkoja, jäniksiä ja siiliä.
Jokinen oli unelmoinut eläinambulanssista pitkään ja viimeinen sysäys tuli, kun Milli, putosi muutama vuosi sitten kesämökillä useita metrejä ja alkoi vuotaa suustaan verta. Jokisella ei ollut autoa, ja Millin pelastukseksi koitui Jokisen jääkääre ja ohiajanut auto, joka tarjosi kyydin hoitoon.
Eläinten sairaankuljetuspalvelulla on ollut tarvetta, sillä taksit ottavat nihkeästi terveitäkin eläimiä kyytiin. Sairastapausten lisäksi Animalance kuljettaa lemmikkejä tavallisille eläinlääkärikäynneille ja joskus myös lemmikin viimeiselle matkalle.
Saattohoitomatkoilla ambulanssilla ei ole kiire, eivätkä hälytysvalot vilku.
"Jäähyväisille pitää antaa aikaa", Jokinen tietää.