Hoidon laatu ei Oysin pääluottamusmiehen Marja-Liisa Pylvään mukaan ole kärsinyt, vaikka sairaalassa on käytetty kesälomittajina totuttua enemmän opiskelijoita. Niin ei saa käydäkään. Sairaiden ihmisten hoidon täytyy olla jatkuvasti mahdollisimman korkealaatuista, ei missään tapauksessa työvoimatilanteen mukaan pätkittäin vaihtelevan tasoista.
Sairaalan henkilöstöpolitiikasta vastaavien on oltava Pylvään tavoin huolissaan siitä, jos vakinaiset hoitajat joutuvat venymään jaksamisensa äärirajoille. Oikein onkin, että Oys on jälleen ryhtynyt kartuttamaan sijaisina eri osastoilla toimivien, mutta samalla vakinaisessa työsuhteessa olevien määrää.
Silti monia lomia ja vapaita paikataan edelleen opiskelijoiden ohella pätkätyötä tekevillä hoitajilla. Viime mainittujen löytämisessä vain on yhä suurempia vaikeuksia. Tilanne on muualla maassa jopa pahempi kuin Oulussa. Ammattitaitoinen väki ei ole kovinkaan halukasta tekemään vuodesta toiseen vaihtelevan mittaisia sijaisuuksia. Vaihtelevat lyhyet työssäolot ja toistuvat työttömyysjaksot eivät innosta ammattiväkeä millään alalla.
Kun sekä Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola että Pylväs arvioivat yhtäpitävästi Oulussa kaiken lisäksi koulutettavan tarpeeseen nähden liian vähän hoitajia, tilanne on korjattava.
Olemassa olevana tosiasiana pitää ottaa huomioon, että osa hoitajista muuttaa jatkossakin muualle maahan ja myös rajojen ulkopuolelle. Niin käy, ovatpa työehdot mitkä tahansa. Jotkut menevät puolison työn perässä. Osa haluaa muuten vain nähdä työn ohessa maailmaa. Useimmat palaavat takaisin entistä ammattitaitoisempina.
Jotkut lähtijät kertovat kyllä protestoivansa ratkaisuillaan kotimaan työehtoja. Siinä suhteessa ei ole tiedossa nopeita muutoksia. Kohtuullista silti on, että sairaalat Oys mukaan lukien pyrkivät vakinaistamaan myös sijaisiksi hoitajia niin paljon kuin todellinen tarve edellyttää. Niin tehden vältytään mahdollisimman pitkälle ikäviltä yllätyksiltä.
paakirjoitus@kaleva.fi