Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uuden johtajaylilääkärin Juha Korpelaisen mukaan teknologian tuomat palvelut ja sovellukset tulevat olemaan yhä merkittävämmässä roolissa tulevaisuuden hoitotyössä.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keinotekoisista rajoista pitäisi luopua, kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi johtajaylilääkäri Juha Korpelainen. Yhteistyön tekeminen mahdollistaisi esimerkiksi erikoissairaanhoidon jalkautumisen terveyskeskuksiin.
Johtajaylilääkäri kuulostaa hienolta titteliltä, mutta se sisältää hyvin laajan työnkuvan. Sairaanhoitopiirin hallintosäännöksessä todetaan johtajaylilääkärin johtavan sairaanhoitopiirissä annettavasta sairaanhoidosta, ohjaava ja sovittavan osaltaan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden tarkoituksenmukaisesta työnjaosta ja yhteistyöstä. Tehtäviin kuuluu myös esimiestyötä sekä opetus- ja tutkimustyön kehittäminen. Vastuisiin kuuluu lisäksi valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä sairaanhoitopiirin potilasrekisteri ja valmiussuunnittelu.
– Käytännössä päivät ovat varsinaisia tilkkutäkkejä. Aina ei aamulla tiedä mitä päivä tulee sisältämään, Korpelainen kertoo.
Työnkuvan tilkkutäkistä huolimatta työn ytimessä on potilaslähtöisyys, hän korostaa.
– Asiat on järjestettävä niin, että potilaat hoidetaan hyvin. Myös hoitohenkilökunnan työskentelyolosuhteiden on oltava kunnossa. Haasteita kyllä riittää.
Yhtenä isona haasteena Korpelainen mainitsee toimintaympäristön muutoksen. Aiemmin lapsirikkaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väestörakenne vanhenee. Kun kremppaa on enemmän, myös terveyspalveluiden kysyntä kasvaa.
Samaan aikaan väki myös kaupungistuu. Kun väki keskittyy rannikolle, miten tarjotaan riittävät palvelut syrjäseuduille jääneille? Korpelaisen mukaan avuksi voidaan ottaa erilaiset etähoitomahdollisuudet ja digipalvelut, joita viedään ja kehitetään jo nyt.
Teknologian tuomat palvelut tulevat jatkossa olemaan yhä suuremmassa osassa hoitotyötä. Esimerkiksi Korpelainen nostaa 5G:n, joka mahdollistaa nopeamman tiedonsiirron sekä siirtokapasiteetin. Myös tekoälyä ja erilaisia sovelluksia tullaan käyttämään enemmän.
– Itse uskon vahvasti digipalveluihin ja haluan viedä niitä eteenpäin. Palvelut tulevat lisääntymään myös kotona, eivät vain sairaaloissa.
Palveluita kehitetään koko ajan vastaamaan paremmin potilaiden tarpeita. Tulevaisuuden sairaala 2030 -hanke ei ole vain rakennus, vaan myös toimintamalleja ja -prosesseja uudistetaan vastaamaan paremmin potilasnäkökulmaa. Uudessa sairaalassa tulee esimerkiksi vuodeosastoille yhden hengen huoneet.
– Tärkeimpiä periaatteita suunnittelussa ovat olleet potilasnäkökulman huomioiminen sekä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantaminen.
Mahdollisuuksia on kuitenkin paljon. Sote-uudistuksen kaatuminen aiheutti alkuun hämmennystä maakunnissa, mutta nyt uudistusta tehdään yhdessä. Sairaanhoitopiirillä on Oulun kaupungin kanssa käynnissä integraatiohanke, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita katsotaan kokonaisuutena potilaan näkökulmasta.
– Yhteistyötä haetaan ja halutaan nyt kovasti. Isotkin sairaalat hakevat kumppaneita toisista sairaaloista ja yrityksistä. Uusia yhteistyömalleja haetaan myös.
Tämä voisi tuoda esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluita terveyskeskuksiin. Tällaista toimintaa löytyy jo esimerkiksi Oulaskankaalta ja Raahesta, Korpelainen kertoo.
Hän näkeekin järkevänä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämisen saman katon alle, esimerkiksi osuuskunnan alaisuuteen. Silloin kaikki lääkärit olisivat kaikkien osuuskunnan jäsenyksiköiden käytettävissä.
Juha Korpelainen
Syntynyt vuonna 1959 Tohmajärvellä, Pohjois-Karjalassa.
Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta. Vaimo Raija Korpelainen toimii Oulun yliopistolla terveysliikunnan professorina. Pojat opiskelevat biologiaa ja maantiedettä.
Opiskellut lääketiedettä Oulun yliopistossa. Valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 1985, neurologian erikoislääkäriksi valmistui 1995 ja neurologian dosentiksi 1999.
Työskennellyt Oulun yliopistossa kliinisenä opettajana ja tutkijana vuosina 1988–1998.
Suorittanut lisäksi erikoispätevyydet kuntoutuksessa, erikoislääkärin hallinnossa ja terveydenhuollon tietotekniikassa. Suorittanut myös sote-johtamisen PD-tutkinnon sekä Executive MBA-tutkinnon.
Työskennellyt erikoistuvana lääkärinä vuosina 1985–1992 Lapin keskussairaalassa, Länsi-Pohjan keskussairaalassa, OYSissa sekä useissa terveyskeskuksissa.
Neurologian erikoislääkärinä työskennellyt vuosina 1992–1997 Kainuun keskussairaalassa sekä Oulun Diakonissalaitoksella.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa ollut vuodesta 1997. Toiminut neurologian apulaisylilääkärinä vuosina 1997–2005 ja hallintoylilääkärinä vuosina 2005–2017.
Toimi vt. johtajaylilääkärinä lokakuusta 2017 alkaen Aino-Liisa Oukan sijaisena.
Nimitettiin johtajaylilääkäriksi maaliskuussa 2019.
Virkaan nimittäminen tapahtuu kesäkuussa.
Harrastaa luontoa ja liikuntaa.
Vapaa-ajasta iso osa kuluu loma-asunnolla Syötteellä.
Lukee mielellään dekkareita. Nyt luettavana Peter Robinsonin Kohden pimeyttä -kirjaa.