Oulu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma on äärimmäisen tiukka. Kuluja ruvetaan minimoimaan kurinalaisella taloudenpidolla heti vuoden 2003 alusta.
Kuitenkin 41 jäsenkunnan kanssa torstaina allekirjoitetut sopimukset sekä hoitojonojen purkuun osoitettu lisärahoitus takaavat sairaanhoitopiirin johtajan Pentti Silvolan mukaan hyvän erikoissairaanhoidon palvelutason kuntayhtymän noin 370 000 asukkaalle.
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus käsittelee toiminta- ja taloussuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2005 asti, kokouksessaan tänään perjantaina.
Ensi vuotta leimaa leikkausjonojen purku. Sairaanhoitopiirissä uskotaan, että lääkärilakon aikana syntyneiden leikkausjonojen lyhentämiseen tarkoitetulla 1,7 miljoonalla eurolla, ja kuntien samansuuruisella osuudella, saadaan jonotustilanne silti kohtuulliseksi.
Ensi vuoden talousarvio perustuu 185,5 miljoonan euron jäsenkuntalaskutukselle, mikä on 3,2 prosenttia enemmän kuin kuluvan vuoden vielä tarkistettavana olevassa talousarviossa. Myös neljä muuta sairaanhoitopiiriä, Lapin, Länsi-Pohjan, Kainuun ja Keskipohjanmaan, ovat tärkeitä palvelunostajia.
Sairaanhoitopiiri varautuu ensi vuonna palvelujen myynnin lievään lisäämiseen. Jo viime vuonna palvelujen kysyntä kääntyi nousuun lääkärilakon ja kuntia vaivaavan terveyskeskuslääkäripulan takia.
Laite- ja konemenot kasvavat
Investointimenot ovat vuonna 2003 16 miljoonaa euroa. Summasta 11,3 miljoonaa euroa käytetään laitehankintoihin.
Johtava lääkäri Lauri Nuutinen kertoo, että Oysiin tarvitaan muun muassa uusi, ajanmukainen 1,3 miljoonan euron neuroangiokuvantalaite, jota käytetään aivojen kuvaamiseen. Hankintalistalla ovat myös 1,2 miljoonan euron lineaarikiihdytin lisälaitteineen.
Kaikkiaan hankintoihin varataan 3,3 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän.
Menoja kasvattaa ensi vuonna myös kolmannen kardiologisen laboratorion käyttöönotto, syöpätautien uusien lääkehoitojen kustannukset sekä sisätautien ja leikkaus- ja tehohoidon tehohoitopaikkojen lisäys kuin myös dialyysiyksikön käyttöönotto.
Yksi menoerä, johon Pentti Silvolan mukaan pitäisi saada nopeasti muutos, on lääkäreiden ja hoitajien koulutus. Koulutusvelvoite rahoitetaan erityisvaltionosuudella, mutta saatu raha ei vastaa menoja. Silvola laskeekin, että kuntien maksettavaksi on siirtynyt yliopistolle kuuluvia kustannuksia viimeisen kolmen vuoden aikana kahden miljoonan euron arvosta.
"Vähin mitä voitaisiin tehdä on korjata valtionosuuden jälkeenjääneisyys, sillä summaa ei ole tarkistettu kahdeksaan vuoteen."
Menoeristä suurin ovat henkilöstökulut, 71, 7 prosenttia. Palkkakysymykset ovat vielä auki, mutta kuntayhtymän budjetissa on varauduttu noin 3,5 prosentin suuruisiin sopimusmuutoksiin.
Toimintasuunnitelmassa katsotaan jo vuoteen 2005 asti, silloin on tarkoitus laittaa alkuun ainakin kaksi suurta hanketta: vuodeosastojen täysremontti, joka kestää kymmenen vuotta ja maksaa 40 miljoonaa euroa sekä leikkaussalien uudistaminen 10,5 miljoonalla eurolla.
Sairaanhoitopiirejä ei ole vara vähentää
Terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toteuttaminen on Pohjois-Pohjanmaalla jo aloitettu. Esimerkiksi Oulaskankaan yhteispäivystyksen toteuttaminen konkretisoituu jo ensi viikolla, kun kymmenen kuntaa aloittaa yhteisen yöpäivystyksen.
Niin ikään laboratorio- ja kuvantaminen, kuten röntgen- ja magneettikuvausten hoito, haluttaisiin antaa maakunnallisen yhtiön hoitoon säästöjen aikaansaamiseksi.
Sairaanhoitopiiri jatkaa ensi vuonna Oulusalon kanssa erityissopimustaan ja samanlaista järjestelmää kaavaillaan vuoden alusta myös Hailuotoon, samoin siitä on kiinnostunut pari muuta kuntaa.
Sairaanhoitopiirit käyvät parhaillaan läpi palvelurakennettaan ja suunnitelmat luovutetaan sosiaali- ja terveysministeriölle ensi toukokuuhun mennessä.
Pentti Silvola toteaa, että sairaanhoitopiirien määrää ei ole syytä kyseenalaistaa, vaikka sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho onkin todennut, että niitä on maassa liikaa. Pohjois-Pohjanmaalla muun muassa pitkät välimatkat puoltavat jokaisen viiden piirin olemassaoloa.
"Verkottumalla päästään parempaan tulokseen, kuin että hallinnollisia rakenteita lähdettäisiin muuttamaan."
Suurimmat rakenteelliset muutokset ovat Pentti Silvolan mukaan edessä muutaman vuoden päästä. Hän uskoo, että yksityinen palvelujentuottaminen lisääntyy, samoin julkinen puoli tulee hakemaan kumppaneita muun muassa kolmannelta sektorilta.