Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri pyrkii säästämään loppuvuoden aikana 2–3 miljoonaa euroa erilaisilla toiminnan sopeutuksilla.
– Taustalla on se, että henkilöstömenot olivat menossa 2,6 miljoonaa euroa yli budjetin. Ennuste oli myös, että sairaanhoitopiirin tulos on alijäämäinen, talousjohtaja Jarkko Raatikainen sanoo.
Henkilövähennyksiä ei tule, mutta esimerkiksi sijaisuuksia pyritään hoitamaan omin voimin ja työaikapankkiin kertyneiden työtuntien pitämistä vapaana pyritään lisäämään.
Henkilöstömenot ovat Raatikaisen mukaan kasvaneet, koska esimerkiksi vierihoitopotilaita on ollut arvioitua enemmän. Myös henkilökunnan sairauspoissaolojen määrä on kasvanut ja sijaisia on jouduttu palkkaamaan enemmän.
– Meillä oli myös kaksi vakavampaa työtapaturmaa, ja niistä tuli lisälaskua vakuutusyhtiöltä 850 000 euroa. Se nostaa myös henkilöstömenoja. Aika monesta erästä tämä muodostuu.
Raatikaisen mukaan vastaaviin säästötoimiin ei ole ryhdytty ihan viime vuosina.
– Taustalla vaikuttaa yleinen talouskehitys. Monet sairaanhoitopiirit kuten HUS ovat tehneet ihan vastaavia toimia, Raatikainen sanoo.
Koko henkilöstöä koskevaa karsimista ei ole Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ollut pitkään aikaan. Ensi vuonnakaan ei ole tarkoitus vähentää rajusti henkilöstökuluja.
– Budjetti sairaanhoitopiirin tasolla on tasapainossa ensi vuodelle. Pitää tietysti katsoa, miten ensi vuosi lähtee käyntiin, mutta toivotaan, että isommat leikkaukset pystytään välttämään, Raatikainen sanoo.
Hänen mukaansa paineet ovat kovat, kun tiedetään minkälainen kuntien taloustilanne on.
– Hyvin monet Suomen kunnat tekevät alijäämäisen tilinpäätöksen tänä vuonna. Toisaalta meitä velvoittaa hoitotakuulainsäädäntö. Meidän pitää antaa hoito lain sallimissa rajoissa. Se pakottaa meidät pitämään tätä konetta käynnissä koko ajan.
Kustannustietouden lisääminen on Raatikaisen mukaan jatkuvasti tärkeää.
Pääluottamusmies, sairaanhoitaja Juha Honkakoski sanoo, että loppuvuoden sopeutuksista sairaanhoitopiiri on keskustellut yhteisymmärryksessä pääluottamusmiesten kanssa.
Hänen mukaansa työantajan pitäisi kuitenkin pureutua henkilöstökustannuksia kuten sairauspoissaoloja aiheuttaviin juurisyihin.
Honkakosken mukaan henkilöstö on puhkiväsynyttä.
– Vuonna 2018 kasvoivat mielenterveysdiagnoosilla sairauslomat edelliseen vuoteen verrattuna 10 000 päivää. Tänä vuonna ne ovat ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana kasvaneet edelleen suurimmassa osassa yksiköitä. Se kertoo siitä, että henkilöstö on oikeasti väsynyttä eivätkä he jaksa enää, Honkakoski sanoo.
Honkakoski sanoo, että rahanpuute ei ole syy olla pitämättä työntekijöistä huolta.
– Pikkuisen inhimillisyyttä johtamiseen ja työntekoon. Pitäisi ottaa huomioon, että on 7 000 työntekijää, jotka kaikki ovat vähän erilaisia. Pitäisi ottaa se työpanos vastaan, mihin he pystyvät.
Sairaanhoitopiirin hallitus haluaisi nostaa luottamushenkilöiden palkkioita nyt sopeutusten keskellä.
Honkakosken mielestä nostot ovat sinänsä ok, mutta niiden ajoitus on periaatteellisesti huono tässä tilanteessa, kun henkilöstö yrittää ymmärtää, miksi sopeutetaan.
Henkilöstömenot ylittävät budjetin
PPSHP:n tammi-elokuun talousseuranta osoitti sairaanhoitopiirin mukaan merkittävää ylitysuhkaa vuoden 2019 talousarvion henkilöstökuluihin.
Henkilöstömenoennusteen mukaan sairaanhoitopiirin henkilöstömenot olivat ylittämässä budjetin noin 2,6 miljoonalla eurolla.
Työpanosseuranta osoitti erityisesti hoitohenkilökunnan määrän ylittävän budjetoidun. Kuntayhtymän koko vuoden tuloksen ennustettiin muodostuvan noin 5–10 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Säästötoimenpiteet haluttiin kohdistaa tarkoituksenmukaisella tavalla kaikkiin kululajeihin, erityisesti henkilöstökuluihin.
Säästöillä ei vaaranneta lakisääteisen hoidon saatavuutta koskevien määräaikojen täyttymistä, potilasturvallisuutta, henkilöstön jaksamista eikä työturvallisuutta.