Sairaanhoitajat ovat ryhtymässä lakkoon tämän syksyn aikana. Asia varmistui lauantaina Tehyn valtuuston hylättyä kuntatyönantajan esityksen uusista virka- ja työehtosopimuksista.
Päätös mahdollisesta lakosta tehdään Tehyn valtuustossa 9. lokakuuta. Työtaistelu voi alkaa kaksi viikkoa lakkoilmoituksen jättämisen jälkeen. Lisäksi työministeriö ja virkariitalautakunta voivat lykätä sen alkamista kolmella viikolla.
Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola (kok.) ennakoi, että lähiaikoina ei työnantajan kanssa enää asiasta neuvotella.
Jo lähiaikoina voi olla edessä ylityökielto ja työvuorojen muutoksista kieltäytyminen.
Mahdollisena on pidetty, että lakko toteutettaisiin samalla strategialla jota Lääkäriliitto noudatti vuonna 2001. Tuolloin työtaistelu ei ollut totaalinen, vaan se toteutettiin niin, että kohteita ajoitettiin paikallisesti ja ammattikunnittain. Se kesti noin puoli vuotta.
Laitinen-Pesola muistutti, että työtaistelukassaa on kartutettu siten, että "rahasta työtaistelu ei jää kiinni".
Valtuusto oli nyt yksimielinen
Hylkäyspäätös oli odotettua selvempi. Sekä aamulla koolla ollut liiton hallitus että 63-jäseninen valtuusto tekivät ratkaisunsa yksimielisesti. Lähi- ja perushoitajia edustava Super hyväksyi esityksen torstaina luvuin 30--4.
Vuonna 2002 hallitus suositteli lakkoa, mutta valtuusto hylkäsi sen tiukan äänestyksen jälkeen. Valtuuston puheenjohtaja Rauno Vesivalo korosti, että valtuustossa ei käytetty yhtään sopimuksen hyväksymistä puoltavaa puheenvuoroa.
Tehyn mielestä palkkatarjous pitäisi kunta-alan mukana yleisessä palkkakehityksessä, mutta ei ratkaise hoitoalan ongelmia.
Laitinen-Pesola totesi kokouksen jälkeen, että 45--50 euron tasa-arvoerä kuukaudessa ei ole sellainen tasokorotus, jolla terveydenhuollon tulevaisuus voidaan turvata.
Hän sanoi, että liiton palkankorotustavoitteet kerrotaan valtuuston seuraavan kokouksen jälkeen.
Tehy uskoo vielä politiikkaan
Laitinen-Pesola muistutti, että vaikka mm. pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on todennut, että valtiolta ei lisärahaa ole tulossa, politiikalla on oma luonteensa. Hän arvioi, että kun eduskunta käsittelee budjettia, tulee ilmi se, että politiikka on arvovalintoja.
-- Budjettiraamia ylittämättä voi tehdä valintoja siitä, turvataanko terveydenhuollon tulevaisuus.
Laitinen-Pesola sanoi, että ikävään välikäteen vaalilupaustensa vuoksi joutuneen kokoomuksen suunnasta on tullut "ylilyöntejä" keskustelujen yhteydessä, mutta ei varsinaista painostusta. Suurempi ongelma on se, että kunta-alan neuvottelujärjestelmä ei toimi.
-- Se antaa työnantajalle mahdollisuuden peluuttaa järjestöjä toisiaan vastaan. Samalla se estää kuntien perustehtäviin liittyvien polttavimpien ongelmien ratkaisun.
Muut kunta-alan järjestöt ovat hyväksyneet palkkatarjouksen, joka tuo 2,5 vuoden aikana noin 11--12 prosentin korotukset.
Kaikkien neljän pääsopijajärjestön on määrä allekirjoittaa uudet virka- ja työehtosopimukset maanantaina iltapäivällä. Laitinen-Pesola arvioi, että Super on siinä mukana, vaikka hoitoalan yhteisen järjestön TNJ:n tulisi sopimusten mukaan hyväksyä se yhdessä Tehyn kanssa. TNJ:n hallitus pohtii tilannetta maanantaiaamuna.
Keskeinen ongelma ei ratkennut
Palkkaesityksen hylänneen Tehyn valtuuston mielestä esityksen taso pitää kyllä kunta-alan mukana yleisessä palkkakehityksessä, mutta ei ratkaise keskeistä ongelmaa, hoitoalan palkkojen tasokorotuksen tarvetta.
Uuden tarjouksenkin samapalkkaisuuserä olisi tuonut valtuuston mukaan tehyläisille tasokorotusta vain yhteensä noin 50 euroa kuukaudessa. Kertaluontoisen 270 euron jouluraha ei nähdä vaikuttavan perusongelmaan, palkkojen jälkeenjääneisyyteen.
Tehyn mukaan esitys olisi kaikkiaan tuonut sairaanhoitajan peruspalkkaan vajaan 220 euron korotuksen ja lähihoitajalle 185 euron korotuksen noin 2,5 vuoden aikana. Sopimuskorotusten jälkeen esimerkiksi sairaanhoitajan lähtöpalkka olisi noussut 1 940 euroon. Se on yhä alle kunta-alan nykyisen peruspalkkojen keskiarvon.
"Hallitus esittää nyt julkisuudessa, että kunta-alan ratkaisu täyttäisi hallitusohjelman kirjaukset ja olisi nimenomaan matalapalkkaisten koulutettujen naisten kannalta poikkeuksellisen hyvä. Näin ei ole. Samapalkkaisuuserää jaettaessa ei ole ollenkaan otettu huomioon palkkatasoa. Erä kohdentuu vain koulutuksen ja naisvaltaisuuden mukaan. Näin sen euromääräinen suuruus kohtelee hoitohenkilöstöä epäoikeudenmukaisesti", kritisoi Laitinen-Pesola.