Hoitotyön palkkaus, työolot ja mahdollisuus vapaa-aikaan olisi järjestettävä nykyistä paremmin hoitajien elämäntilanteen mukaan, katsoo professori Jari Vuori Kuopion yliopistosta. Hänen mielestään nykyiset kannustejärjestelmät on suunnattu nuorille ja naimattomille hoitotyöntekijöille.
Sairaanhoitajapäivillä puhunut Vuori tutkii parhaillaan, miten sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ikäjakauma ja elämäntilanne vaikuttavat työmotivaatioon. Hänen mielestään nuorten ja ikääntyneiden kaavamainen kohtelu on jo vanhanaikaista henkilöstöpolitiikkaa.
Ulkoiset kannusteet kuten palkat ja palkkiot voivat Vuoren mukaan lisätä alle 30-vuotiaiden motivaatiota. Nuorilla, perhettä perustavilla voisi olla korkeampi ikälisä kuin perhevelvoitteista vapautuneilla ikääntyneillä.
Vuoren mukaan nykyisin ollaan vieraannuttu hoitotyön syvimmästä merkityksestä. Palkkaneuvotteluihin sisältyy oletus pienen palkankorotuksen kannustavasta vaikutuksesta. Saatetaan jopa ajatella, että nyt hoitajilla ei ole oikeutta valittaa työoloista ja työnsä turhauttavista puolista, sanoo Vuori.
Jatkuva tehokkuuden, nopeuden ja säästämisen vaatiminen vähentää vajaamiehityksellä työtä tekevien moraalia. Suorituskeskeinen hoitaja pääsee aina helpommalla kuin kutsumustaan toteuttava hoitaja, joka uskoo vielä potilaan inhimilliseen kohtaamiseen.
Vuoren mielestä myös kutsumuksesta olisi maksettava. Nykyisin hoitajien kutsumuksesta on kuitenkin tullut kirosana. Sitä ei ole arvostettu, vaan sitä on pikemminkin käytetty hoitajien voimavarojen riistämisperusteena.
