Oulu Terveysaseman sairasvastaanotolle tulevan potilaan ottaa Oulussa vastaan lääkärin asemesta yhä useammin hoitaja. Oulun sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannolle hiljattain asetetun tavoitteen mukaan 35 prosenttia sairasvastaanotolle tulevista potilaista hoidetaan jatkossa päivystävän sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan voimin.
"Joillakin terveysasemilla 12 prosenttia sairasvastaanottokäynneistä katsoo nykyisin hoitaja. Pyrimme tasalaatuisuuteen nostamalla luvun 35 prosenttiin kuluvan vuoden aikana kaikilla terveysasemillamme", sosiaali- ja terveystoimen palvelujohtaja Tuula Tähtinen kuvailee.
Sosiaali- ja terveystoimen terveysjohtajan Keijo Kosken mukaan 35 prosentin tavoitteella haetaan toiminnan tehostamista ja palveluiden parantamista. Lääkärien ja hoitajien välisiä työtehtäviä käydään läpi ja päivystäville sairaan- tai terveydenhoitajille siirretään niitä tehtäviä, joista he ammattitaitonsa puolesta kykenevät vastaamaan.
"Lääkärityövoimaa voidaan näin vapauttaa vaativampiin tehtäviin. Mahdollisesti tästä vapautuu tulevaisuudessa työkapasiteettia muun muassa vanhustenhuoltoon", Keijo Koski selittää.
Etupäässä flunssapotilaita
Noin puolet terveysasemien sairasvastaanotolle tulevista potilaista potee tavallista virusflunssaa. Tähtisen mukaan se ei parane lääkärin katsomisella.
"Asianmukainen hoito on oireita lievittävä lääkitys. Siihen voi opastaa aivan hyvin hoitaja", Tähtinen huomauttaa.
Flunssapotilaiden lisäksi hoitajat vastaavat jatkossa muun muassa pienten nirhaumien hoidosta. Samoin hoitajien roolia korostetaan kroonisten kansansairauksien hoidon kohdalla.
Hoitaja ottaa vastaan esimerkiksi astmaa, diabetesta, verenpainetautia tahi sydänsairauksia potevan potilaan ennen kyseisten sairauksien hoitoon kuuluvaa vuosikontrollia.
Hoitaja tarkistaa muun muassa sen, että potilas osaa ottaa lääkkeensä ja antaa hänelle elämäntapaohjausta. Kliiniset tutkimukset, mahdollisten laboratorio- ja röntgentutkimusten tulosten analysoinnin ja päätökset lääkityksestä tekee entiseen tapaan lääkäri.
Palvelujohtaja katsoo, että menettelytavan avulla pystytään pureutumaan myös lääkäripulaan. Lääkäreillä on enemmän aikaa keskittyä potilaidensa hoitamiseen, mikä lisää Tulla Tähtisen mukaan lääkärivirkojen ja -sijaisuuksien houkuttelevuutta.
"Kokemukset
ovat olleet hyviä"
Hoitohenkilökunnan vastuun kasvattamista on kokeiltu myös muualla. Vuonna 2003 Oulun eteläpuolen 14 kunnassa alkoi Hola-projekti, joka tähtäsi hoitajien toimenkuvan laajentamiseen.
"Kokemukset ovat olleet hyvät. Noin kolmannes meidän päivystyspotilaistamme menee sairaanhoitajien kautta heidän itsenäisesti katsomana. Näistä potilaista noin 20 prosenttia on sellaisia, että hoitaja joutuu konsultoimaan lääkäriä. Pääasiallisin syy on se, ettei hoitaja pysty kirjoittamaan reseptiä", Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymän johtava ylilääkäri Jouko Mattila kuvailee.
Hänen mukaansa toimintamallista on tullut hyvää palautetta niin lääkäreiltä, potilailta kuin hoitajiltakin. Järin helpolla siihen ei kuitenkaan ole päästy.
"Kyllähän se tietenkin kuormittaa. Hoitaja väsyy päivystyspäivänä samalla lailla kuin lääkärikin".
Hola-projektin projektipäällikkö Sinikka Haarala sanoo hoitajien olevan tyytyväisiä kasvaneeseen vastuuseensa.
"He ovat olleet innostuneita ja motivoituneita", hän selittää ja huomauttaa, että mallin avulla on pystytty vastaamaan hoitotakuuseen.