Käsikirjoittaja Raimo Tyyskän, kuvataiteilija Jussi Hukkasen, graafikko Hanna Holopaisen ja viestinnän lehtori Katri Myllylän tiimin lisäksi seurassamme ovat koko juonen päähenkilöt eli kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä Api ja hänen skitsofreeninen kaverinsa Sepi.
Hulluus ei ole helpoin aihe käsitellä, ei myöskään sarjakuvassa.
"Se on vaatinut paljon ajatustyötä. Samalla se on ollut terapeuttista ja nostanut myös omaa itsetuntoani", kertoo käsikirjoittaja Tyyskä, jonka omasta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen tuomista kokemuksista on ammennettu Apin ja Sepin soppaan rutkasti aineksia.
Tyyskälle on tiimistä kehkeytynyt se taho, joka ottaa koppia silloin, kun alas tullaan lujaa ja korkealta. Ystävyyden ja yhteistyökumppanuuden rajat ovat häilyvät.
Suurimmaksi osaksi etänä tehtävässä tiimityössä joku jäsenistä on monesti puhelinlankoja pitkin milloin ruokapöydässä, milloin kolmantena pyöränä sängyssä, vaikka välissä olisikin satoja kilometrejä. Jokaiselle suodaan tarvittaessa oma rauha ja puhelimesta on luvallista painaa myös punaista nappia.
Tiimityöskentely kirvoittaa osallisista runsaasti adjektiiveja. Sekasortoista, monitasoista, haastavaa, palkitsevaa, raastavaa, luovaa ja kyllä - se on ihanaa.
"Ilman talkoohenkeä, sitoutumista, huumoria ja hulluutta emme selviäisi. Onneksi sitä piisaa jokaisen tuutista", Holopainen sanoo.
Eri formaatit antavat mahdollisuuden tehdä toisista jutuista rankempia ja syvemmältä raapaisevia, toisista taas kevyempiä ja hauskempia. Strippeihin upotetaan keveät asiat, albumiin taas sisällytetään raskaampia ja kipeämpiä aiheita. Lukija voi samaistua hahmojen kokemiin tunteisiin tai mahdollisesti kurkistaa hullun ajatuksiin.
"On tärkeää, että erilaisille lukijoille on tarjolla asiaa monella eri tasolla. Apilla pitää olla annettavaa niin meille kuin muillekin ja tietysti toivomme, että siitä seuraisi jotain hyvää", Holopainen sanoo.
Myös Hukkasen mielestä on tärkeää, että tiimi kaivautuu pintaa syvemmälle.
"Sarjakuva voi olla niin paljon muutakin kuin yksinkertaista vessalukemista."
Myllylä on aiemmassa erityisopettajan työssään toimiessaan nähnyt tärkeäksi kasvattaa ymmärrystä mielenterveysasioissa, jotta asian kanssa painivat ihmiset eivät turhaan joutuisi kärsimään ennakkoluuloista.
"Vaikka mielenterveysongelmat ovat merkittävässä määrin vaikuttamassa monen suomalaisen arkeen joko suoraan tai välillisesti, tuntuu aihe edelleen melkoiselta tabulta", hän huomauttaa.
Seuraavaksi ryhmä esittäytyy Kemin sarjakuvapäivien kilpailussa uudella digitaalisella sarjakuvallaan. Räjäytti se pottia tai ei, on ryhmä kuitenkin tyytyväinen siitä, että taas on saatu aikaan jotain uutta ja hienoa.
Tulevaisuus näyttää, lihottaako sarjakuva lopulta tekijöidensä lompakkoa. Huonolta ei kuitenkaan vaikuta, sillä kustantajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita ensimmäisestä albumista, joka valmiina odottelee julkaisemistaan. Myös apurahoja on heltynyt, joten Apin arvo aletaan ymmärtää muuallakin kuin oman lähipiirin sisällä.