Pohjoissuomalainen mies muistelee takavuosina kokemaansa sairaalahoitoa. Mies sairastui lievään aivoinfarktiin ja joutui viikoksi keskussairaalaan. Hoito oli täsmällistä ja henkilökunta ystävällistä. Ruokakin maistui.
Mutta yöt olivat kamalia! Yöhoitaja klompsutti muutaman tunnin välein puukengillä käytävää pitkin huoneeseen, kumartui miehen korvan juureen ja kuiskasi: "Nukkuuko Komulainen?"
Herkkäuninen potilas hermostui hoitajan öisistä tarkastuskäynneistä niin, että pystyi nukkumaan kunnolla vasta päästyään sairaalasta kotiin.
Toisen miespotilaan vaimo muistelee, kuinka hänen miehensä kuorsasi vuodeosastolla niin kovaa, että hänet kärrättiin keskellä yötä osaston ainoaan tyhjään tilaan, liinavaatevarastoon. "Huonetoverit nukkuivat sen jälkeen makeasti, mutta mies ei saanut unen päästä kiinni."
Sairaalat eivät ole meluvapaita vyöhykkeitä. Mayo-klinikan tutkimusryhmä Minnesotassa Yhdysvalloissa julkaisi viime kuussa tutkimuksen, jonka mukaan työvuorojen vaihtuessa vuodeoston hälinä nousi 113 desibeliin, ja esimerkiksi ruokakärryjen kolina vastasi käsiporasta lähtevää meteliä.
Vuoteessa makaavan potilaan tajuntaan tunkeutuu monenlaista melua, jota terveet työntekijät eivät välttämättä edes noteeraa.
Valvontalaitteet hälyttävät, ujeltavat ja raksuttavat, hakulaitteet piipittävät, laboratorio- ja ruokakärryt kolahtelevat, potilasvuoteiden ja pyörätuolien siirtely pitää omaa ääntään, tietokoneet, tulostimet ja televisiot toitottavat ja matkapuhelimet pirisevät ja pärisevät toinen toistaan kummallisempia soittoääniä. Vierailijoita tulee ja menee. Hoitajienkin pitää saada kaiken keskellä äänensä kuuluviin.
Häiritsevää melua on myös öisin. Mitä enemmän huoneessa on potilaita, sitä varmemmin joku kuorsaa,voihkii, kutsuu yöllä hoitajaa tai laukkaa vessassa.
Mayo-klinikan tutkijoista kaksi pukeutui potilasvaatteisiin ja yöpyi sairaalan sydän- ja keuhkokirurgian vuodeosastolla. Tutkijat pitivät "yöpäiväkirjaa" ja merkitsivät muistiin kaikki heräämiset ja yön aikana kuulemansa äänet ja niiden aiheuttajat. Aamun valjetessa he läksivät rättiväsyneinä kotiin nukkumaan, sillä kaiken maailman kakofoniaa oli niin paljon, ettei uni tullut silmään.
Melu voimistaa
kiputuntemuksia
Jos melu häiritsee potilaan unta, se hidastaa myös paranemisprosessia. Tutkimusten mukaan unenpuute heikentää muun muassa elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa, madaltaa potilaiden kivunsietoa ja pidentää sairaalahoitojaksoja.
Eikä tarvitse olla edes sairas melusta kärsiäkseen. Melussa oleskelu tai työskentely nostaa verenpainetta, lisää mahahappojen eritystä ja pahentaa stressiä ja jännittyneisyyttä.
Oysin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen muistelee, että hänen korviinsa ei ole kantautunut potilaiden valituksia melusta.
"Mutta se on kyllä tiedossa oleva ja yleinen ongelma, jota on vaikea välttää, kun osastojen keskimääräinen kuormitus on 92 prosenttia."
Oysin potilashuoneista suurimmat on mitoitettu kuudelle potilaalle, ja normaalikokoisiin mahtuu 2-3 vuodetta.
Vuodeosastojen ja käytävien katot, seinät ja muut pinnat ovat helposti puhdistettavaa, mutta ääntä heijastavaa kovaa materiaalia. Oys otettiin käyttöön vuonna 1972, jolloin meluongelmia ei vielä tiedetty ottaa rakenteissa huomioon samalla tavoin kuin uusissa sairaaloissa.
Suuren yliopistosairaalan päivystys ei hiljene edes öisin. "Meillä on onneksi erillinen päivystysyksikkö, josta äänet eivät kantaudu vuodeosastoille. Päivystyksen yhteydessä on tarkkailuosasto, joten potilaita ei öiseen aikaan tarvitse siirrellä osastoille", Lauri Nuutinen kertoo.
"Puukenkiä ei sairaaloissa enää käytetä. Ne ovat jääneet pois, tosin muista syistä kuin melun vuoksi", kertoi Oysin hallintoylihoitaja Kaarina Torppa. "Meluun kyllä kiinnitetään huomiota ja sitä pyritään karsimaan monin keinoin. Esimerkiksi raportin aikana työvuorojen vaihtuessa kanslian ovet pidetään kiinni. Yöaikaan ei käytetä pesulaitteita. Potilaskohtaiset radiot ovat pikku tyynyissä, ja television katselusta potilashuoneissa täytyy sopia huonetovereiden kanssa."
Potilashuoneiden ovien sulkulaitteisiin on joillakin vuodeosastoilla laitettu pehmikkeitä, etteivät ovet kolahda kovaäänisesti kiinni.
Oysin kirurgian klinikassa kerätään aktiivisesti potilailta palautetta hoidosta. "Melusta ei ole valitettu, vaikka sitä varmasti on etenkin monen hengen huoneissa. Yölläkin on aktiivista toimintaa, kun laitetaan tippaa ja huolehditaan lääkehoidoista", Kaarina Torppa kertoo.
Nukuttamisen aikana
ehdoton hiljaisuus
"Olin itse 80-luvulla töissä leikkaussalissa ja muistan siltä ajalta tutkimuksen, joka osoitti, että jos leikkaussalissa on radio auki, se nostaa melutasoa, kun lääkärit ja hoitajat joutuvat korottamaan äänensä radion yli. Leikkaussaleissa ollaan nykyisin hyvin tarkkoja. Potilaan nukuttamisen aikana on ehdoton hiljaisuus, koska potilas kokee silloin äänet voimakkaina. Jos toimenpide tehdään puudutuksessa, leikkaustiimi ei saa jutella äänekkäästi ja radion auki pitämiseen on pyydettävä potilaan lupa", Kaarina Torppa kertoo.
"Vuodeosastolla ei sovi, että hoitajat puhuvat potilaan kuullen omia asioitaan keskenään tai potilaan asioista hänen ylitseen. Potilasta ei jätetä ulkopuoliseksi häntä itseään koskevissa asioissa."
Matkapuhelimia saa nykyisin käyttää sairaaloissa monilla osastoilla. "Suomessa kännykkä on lähes jokaisella. On tärkeää, että vuodeosastolla otetaan huomioon myös muut potilaat."
Vaikka useimmilla osastoilla on vapaat vierailuajat, se ei tarkoita sitä, että potilaita sopii tulla tervehtimään iltamyöhällä. "Kello 20 on takaraja, josta poiketaan vain erityistilanteissa", Torppa kertoo. Yli 30 vuotta vanhassa talossa on jatkuvasti remontoitavaa. Vasaran pauketta ja poraamista on pakko sietää. "Työt tehdään virka-aikana, ja tekniikan osasto tiedottaa niistä aina etukäteen."