Kunnallisissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on ryhdytty palaamaan arkeen pitkän lääkärilakon jälkeen. Vaikka lakko päättyi perjantaina kello 24, käytännössä lakon aikana entisestään venyneiden potilasjonojen purku pääsi alkuun maanantaina.
Lakkoilijat palaavat töihin työvuoroluettelon mukaisesti ensiksi alkavaan työvuoroonsa. Viimeistään töihin on tultava keskiviikkoaamuna kello 8.
"Miten nopeasti sairaaloissa ja terveyskeskuksissa päästään lakkoa edeltävään tilanteeseen, vaihtelee huomattavasti niin maan eri puolilla kuin terveydenhoidon eri aloillakin", kertoo lääkintöneuvos Martti Rissanen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Terveyskeskusvastaanotoilla normaaliin päästäneen muutamassa viikossa, erikoissairaanhoidossa paluutie on hitaampi.
Erikoissairaanhoidon aloista ongelmallisimpia ovat ne, joilla oli pitkät jonot jo ennen lakkoakin: kaihikirugia ja tekonivelkirurgia. Esimerkiksi tamperelainen Tays on jo kaavaillut ostavansa näitä leikkauksia ulkopuolelta.
Sydäntutkimuksissa ja sepelvaltimoleikkauksissa oltaneen normaalimenossa muutaman kuukauden kuluttua.
Viitisen kuukautta kestäneen lakon aikana tehtiin kaikkiaan kolme kantelua, joissa epäillään lakon vaikuttaneen potilaan hoitoon. Yksi kanteluista tehtiin Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, kaksi lääninhallituksiin. Kaikkien kanteiden käsittely on yhä kesken.
Lakon aikana on tullut toki muitakin kanteluita. Vaikka niissä ei ole viitattu lakkoon, myös näiden kanteiden käsittelyssä arvioidaan Rissasen mukaan se, onko lakolla mahdollisesti ollut merkitystä.
Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreimmat yhteenvetotiedot lakon vaikutuksista ovat viime viikolta. Silloin laskettiin terveyskeskusten avohoidon lääkärissäkäyntien supistuneen lakon aikana viidenneksen. Saman verran arvioitiin jääneen leikkauksia tekemättä yliopistosairaaloissa.
HUS-piirin osalta osuudeksi tosin kerrottiin jopa 40 prosenttia.
Paikalliset neuvottelut lääkäreiden työoloista jatkuvat. Lue Kaleva.plussasta kello 14.07.