Oululaisen Coronaria-konsernin toimitusjohtaja Teppo Lindén sanoo, että terveyspalvelujen ylläpitäjien pitäisi varata budjettiin rahaa tuotekehitykseen ja siihen liittyviin ostoihin yrityksiltä.
Coronaria on yksi oululaisia veturiyrityksiä hyvinvointialalla. Lindén sanoo, ettei tiedä miten muilla alan yrityksillä Oulussa menee. "Mutta niitä yrityksiä, joiden kanssa voisi keskustella, on aivan liian vähän."
"Epäilen, että muilla on ehkä vielä suurempia haasteita pilotoinnissa ja kaupallistamisessa kuin meillä. Ilman yhteispeliä Oysin ja muiden toimijoiden kanssa ei tuotekehitysyritysten tulevaisuus ole hyvä. Suurin perusongelma on, että palveluiden ostajilla ei ole olemassa sellaista budjettikohtaa, kuin tuotekehitys ja ulkopuoliset ostot siihen", Lindén sanoo.
Niin kauan kuin sitä ei ole, yrityksillä ei ole yhteistyökumppania, jonka kanssa toimia järkevästi.
Jos sairaala on mukana pilottihankkeessa, se kuulemma häiritsee jokapäiväistä toimintaa. "Jos se on näin, asia on sillä selvä. Se tappaa tuotekehitysyritykset, jos ei ole jo tappanut", Lindén sanoo.
Nyt pitää olla palveluita tarjolla
Coronariassa kaikkeen toimintaan liittyy Lindénin mukaan nykyään palvelun tarjoaminen. Takavuosien tapaiseen ratsastukseen pelkällä teknologiahuumalla ei enää ole paluuta.
Tuotekehitys vaatii rahaa. Budjeteista päättävät alkavat helposti pohtia, menetetäänkö vanhainkoti, jos yhteistä rahaa palaa tuotekehitykseen. Ja vanhainkoti saa tietysti rahat.
"Mutta sama ongelma on Helsingissä ja ulkomaillakin. USA:ssa ehkä on kärsivällisempiä pääomasijoittajia, mutta Suomessa ei ole sellaisia rahoja. Sen takia kehitys tapahtuukin muualla kuin täällä. Minun mielestäni parasta olisi, että suomalaisilla ostajilla olisi mahdollisuus sijoittaa varoja tuotekehitykseen", Lindén sanoo.
Terveysalan yrityksillä on sama huoli kuin muillakin. Innovaatioon tukirahaa saadaan, mutta pilotointivaiheessa raha pienenee.
"Jos innovaation kokeiluun käytännössä ei löydy rahaa, ruotsalaiset tai amerikkalaiset tulevat ja ostavat suomalaiset yritykset pois. Mutta minä en valita, se on elämää sekin."
Coronaria on kasvanut rajusti, ja kasvuun on suunnitteilla jatkoa.
2006 on ollut konsernin historian ainoa tappiollinen vuosi. Silloin konserni teki investointipäätöksiä ja palkkasi yli sata työntekijää lisää. Konsernissa on nyt yli 200 henkilöä töissä.
"Kolme vuotta on ollut aika kovaa menoa. Olemme palkanneet 10 toimitusjohtajaa, vajaa sata työntekijää ja olemme perustaneet 15 yritystä. Liikevaihto on kasvanut 300 prosenttia, ja tämä on tehty omalla tulorahoituksella ja aiemmin kerätyillä varoilla", Lindén sanoo.
Tänä vuonna vuoden ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli vajaat 10 miljoonaa euroa. Saman verran kertyi koko vuonna 2004. Henkilöstön määrä on kasvanut yli 200:aan. Vuonna 2006 väkeä oli noin 120.
Konsernissa on 32 yritystä. "Me katsomme, mikä lentää. Yrityksiä ei ole lopeteltu. Fuusioita voi tietysti jatkossa tulla. Mutta me haluamme, että konsernissa on pieniä yrityksiä. Yrittäjyys on arvokkaampaa kuin sirpaleisuuden haitta", Lindén kuvailee.