Yliopistollisen sairaalan pienessä turvahuoneessa on vain patja. Huoneessa on tarkoituksella mahdollisimman vähän tavaraa, jotta potilas ei pysty vahingoittamaan itseään.
Turvahuonetta tarvitaan silloin tällöin, sillä yhteispäivystykseen tulee potilaita laidasta laitaan. Kaikki eivät suinkaan ole paikalla flunssaa valittamassa.
"Turvahuonetta käytetään vain potilaan oman ja henkilökunnan turvallisuuden parantamiseksi, ja vain jos se on välttämätöntä", kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Jorma Korhonen.
Huoneen käyttämisestä päättää aina hoitava lääkäri. Sama pätee lepositeisiin. Jos potilas käyttäytyy uhkaavasti, ja vaikuttaa siltä, että hän aikoo myös toteuttaa uhkauksensa, tarvitaan erityistoimenpiteitä.
Korhosen mukaan potilaita pidetään eristyksissä enimmillään muutamien tuntien ajan. Lepositeiden käytön tarve täytyy ohjeitten mukaan arvioida vähintään neljän tunnin välein.
Pienen huoneen asukasta voi tarkkailla oveen tehdyn ikkunan läpi. Sisällä on pleksin suojaama kamera. Korhosen mukaan potilas on koko ajan silmällä pidon alainen.
Alkoholilla osuutta asiaan
Vt. osastonhoitaja Eija Topin mukaan turvahuonetta tarvitaan viikoittain. Etenkin viikonloppuisin rauhoitettavia riittää. Lähes poikkeuksetta potilaat ovat nauttineet alkoholia. Toisinaan kuvaan kuuluvat myös muut aineet.
Poliisi ei kuitenkaan humalikkojaan sairaalan hoteisiin tuo, vaan heillä on päihtyneitä varten omat tilansa. Sairaalan turvahuone on varattu pelkästään hoidollisia tarpeita varten.
Turvahuoneen käyttö lisääntyi, kun Oulun yliopistollisessa sairaalassa siirryttiin yhteispäivystykseen. Prosentuaalinen osuus huonetta tarvitsevista potilaista on pysynyt viime vuosina samana.
Sen sijaan yleinen turvatoimien tarpeen lisääntyminen näkyy Korhosen mukaan yliopistollisessa sairaalassa samalla tavoin kuin muissakin sosiaali- ja terveysalan yksiköissä.
"Määrätynlainen häikäilemättömyys on valitettavasti lisääntyvää sorttia", Korhonen harmittelee.