Sairaaloiden huono sisäilma aiheuttaa kohtuuttoman usein työntekijöiden sairastumisia. Sama pulma vaivaa myös monia potilaita, varsinkin pitkäaikaissairaita. Niin Oysissa kuin muuallakin on toteutettava määrätietoisesti professori Kari Reijulan johtaman ryhmän ehdottamia peruskorjauksia.
Oysin psykiatrian klinikalla työskentelevien ja työskennelleiden, sädesienen sairastuttamien henkilöiden asema on kieltämättä ikävä. Heitä ei ole monta, mutta työntekijät ja heidän luottamushenkilönsä ovat varmoja oireiden syystä. Myös sairaalan johto myöntää klinikan rakennusten teknisessä kunnossa olevan parantamista.
Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola lupaa ongelmakohtien pikaista kartoitusta ja teknisten vikojen korjaamista. Vanhojen rakennusten kohtuullisen tuore korjaus epäonnistui osin. Oysin päärakennukset taas ovat tasakattojen suosion ajalta. Niissä on ollut ja on yhä korjaamista.
Tosiasiat onkin viisasta tunnustaa, onhan sairaaloiden sisäilmaa tutkittu valtakunnallisesti ja monilta osin kehnoksi havaittu. Professori Kari Reijulan johtama asiantuntijaryhmä luovutti hiljan sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreelle raportin kymmenen keskussairaalan kosteusvaurioista, ilmanvaihdon toimivuudesta ja sisäilman laadusta.
Ryhmä tutki jokaista kohdetta viikon. Kahdeksassa sairaalassa kymmenestä havaittiin välittömän korjauksen tarpeita kosteissa tiloissa. Lisäksi ilmanvaihto toimii usein kehnosti. Kiireellisten korjausten kustannuksiksi laskettiin noin 370 miljoonaa euroa.
Sairaaloiden ilman kuntoon saaminen on pelottavan kallista, onhan terveydenhuollon rahoitus muutenkin tiukkaa. Kiireellisyysjärjestystä mietittäessä pitää kuitenkin muistaa, että korjaamattomien vaurioiden aiheuttamista homeista sairastuneet kuormittavat jatkuvasti sairaanhoitoa. He joutuvat usein sairauslomille ja kalliisiin hoitoihin. Pahimmillaan seuraa parantumaton ammattitauti.
Reijulan raportissa kirjattiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuosilta 1996-2002 yhdeksän ammattitaudiksi luokiteltavaa sairastumista. Ylivoimaisesti synkin oli tilanne Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä, jossa tilastoitiin peräti 70 ammattitautia. Erityinen tapausten kasauma siellä koettiin 1997-1999. Raportin mukaan sairaanhoitopiirin useassa sairaalassa todettiin kosteusvaurioita ja haettiin esiin niiden aiheuttamat taudit. Aktiivisuus oli kiitettävää. Myös korjauksia tehtiin. Vuoden 2000 jälkeen sairaanhoitopiirissä on todettu enää muutama uusi ammattitauti.
Ammattitaudin selville saanti on monesti aidosti pulmallista etenkin silloin, kun syynä ovat ilman epäpuhtaudet. Ihmisten sietokyky vaihtelee nimittäin melkoisesti. Erityisen hankalaksi luokittelu käy, jos vain yksi tai kaksi ihmistä oirehtii ja muut voivat normaalisti. Silloin epäillään herkästi työntekijöiden luulottelevan. Onneksi sisäilman laatua pystytään luotettavasti mittaamaan, joten sen laadusta johtuvien tautien syy on selvitettävissä.
Sairaalat ja terveyskeskukset on rakennettu hoitamaan sairaat terveiksi, eikä tekemään terveistä sairaita. Professori Reijulan mukaan sairaaloiden korjauksen lisäksi niiden ilmanvaihtojärjestelmille pitää viipymättä laatia kunnolliset standardit. Hän vaatii myös kosteus- ja homevaurioille altistuneiden työntekijöiden oireiden ja tutkimuskäytäntöjen yhdenmukaistamista. Sitä edellyttää myös ihmisten tasa-arvoinen kohtelu.