Sairaalabakteerien torjuminen on erittäin vaikeaa. Potilaiden liikkuminen tai siirtäminen paikasta toiseen vain pahentaa ongelmaa.
"Bakteereja yritetään torjua koko ajan, mutta tällaisessa järjestelmässä, missä potilas liikkuu paikasta toiseen tai potilaita siirretään paikasta toiseen, ei niistä päästä täysin eroon. Helsingissä tilanne on erittäin vaikea, koska täällä potilas tulee ensin päivystävään paikkaan, siirtyy sieltä seuraavaan sairaalaan ja sieltä taas seuraavaan ja tulee kuukauden kuluttua uudestaan", kertoo infektiolääkäri Kari Sammalkorpi Helsingin Marian sairaalasta.
Kaikkia potilaita ei voida koko ajan viljellä ja seurata bakteerien varalta. Vaikka sairaalabakteerittomaan tilanteeseen ei koskaan päästäisi, hyvällä hygienialla ja asianmukaisilla toimilla bakteerien leviämistä voidaan kuitenkin vähentää.
"Helsingissä tämä on korostuva ongelma siksi, että täällä on monta sairaalaa ja rakennusta ja niiden välillä kulkee valtava potilasliikenne. Silloin kun keksitään, että jollakulla on tällainen bakteeri, se on ehtinyt kulkea kahden-kolmen paikan kautta. Tämä on tyypillinen ongelma Helsingissä", Sammalkorpi sanoo.
Sammalkorven mukaan näytteen voisi pyrkiä ottamaan potilaasta jo nykyistä aikaisemmassa vaiheessa, mikä ei kuitenkaan usein ole mahdollista.
"Bakteerin kantajalla kun ei ole leimaa otsassa. He voivat olla oireettomia, eikä bakteeri aiheuta heille mitään vaivaa, ja he silti he voivat levittää bakteeria muihin", Sammalkorpi sanoo.
Puutteellinen hygienia ei selitä tapauksia
Sammalkorven mukaan puutteellinen sairaalahygienia ei selitä esimerkiksi Marian sairaalassa ilmenneitä MRSA-tapauksia. Hygienian taso tosin vaihtelee sairaalan eri osastoilla.
"Ne osastot, joissa MRSA:ta epäillään esiintyneen, ovat erinomaisessa hygieenisessä kunnossa. Osassa sairaalaa on huonompiakin tiloja ja ahtaampaa", Sammalkorpi sanoo.
Marian kohdalta Sammalkorpi tyrmää ainakin osittain kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaaran (kok.) julkisuudessa esittämän kritiikin Meilahden, Marian ja Töölön sairaalahygienian heikosta tasosta.
"Kokonaisuutena väite ei pidä Marian sairaalan kohdalla paikkansa. Tilat voivat olla hyvät, mutta jos on tiloihin nähden liian paljon potilaita, silloin hygienia pettää helposti. Jos osastot ovat kovin kuormitettuja, voi tulla ongelmia", Sammalkorpi.
"Helsingin tilanne näyttää vakavalta"
Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) infektiotaudeista vastaavan lääkärin Jukka Lumion mukaan MRSA-epidemian puhkeaminen ei ole yksittäisen sairaalan vika, vaan MRSA tulee usein juuri bakteeria kantavan potilaan mukaan sairaalaan. Aina ei hyvästä hygieniastakaan ole siis apua.
Pirkanmaalla riehuneessa MRSA-sairaalabakteeriepidemiassa on 2,5 vuoden kuluessa ollut yhteensä 250 tapausta. Lumion mukaan Pirkanmaan MRSA-epidemia on ollut Suomen suurin. Mutta nyt Helsingin tilanne näyttää Tampereeltakin katsottuna vakavalta.
"Meillä meni puoli vuotta ennen kuin 50 tapauksen raja rikkoutui, Helsingissä tahti näyttää paljon kiivaammalta. Mutta täälläkin MRSA:n saaneet jäävät pysyviksi kantajiksi ja uusien tapauksien määrä nousee ja nousee kuukausittain. Meillä mennään nyt noin 20 uuden tapauksen kuukausivauhdissa", Lumio kertoo.
Lumio pitää Meilahden sairaalan ylilääkärin Ville Valtosen tavoin vähintäänkin epävarmana sitä, päästäänkö MRSA:sta lainkaan eroon Pirkanmaalla tai Helsingissä. Pirkanmaalla torjuntatyön uskotaan vievän pari vuotta.
"Helsingissä ongelma näyttää niin vaikealta, ettei se hetkessä laannu", Lumio arvioi.