Metsähallitus arvioi, että Saimaannorpan kanta on kasvanut viime laskelmista. Kannan kasvu on kuitenkin varsin vaatimatonta, sillä Metsähallituksen kanta-arvio on nyt 380–400 norppaa, kun edellinen oli 370–380 norppaa.
Saimaannorpan kanta on ollut reilu 10 vuotta hienoisessa nousussa. Joinakin vuosina kannan kasvua ei ollut lainkaan havaittavissa.
Norppakanta ei kuitenkaan ole viime vuosina lähtenyt laskuun, kuten tapahtui 2000-luvun alkupuolella.
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan suojelutyö on tehonnut ja kalanpyydyskuolleisuutta on saatu hieman pienennettyä rajoittamalla norpalle vaarallisten pyydysten käyttöä.
Saimaannorpan tulevaisuus on silti kaikkea muuta kuin turvattu.
– Saimaannorppa luokitellaan erittäin uhanalaiseksi ja se on edelleen vaarassa kuolla sukupuuttoon. Välitavoitteeksi ympäristöministeriön saimaannorpan suojelun strategiassa on asetettu 400 norppaa, ja tuosta maalista ollaan vielä kaukana, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä muistuttaa.
Luonnonsuojeluliiton norppa-asiantuntija Kaarina Tiainen laskee, että Saimaassa voisi elää jopa tuhansia norppia.
– Kannan kasvu voisi parhaimmillaan olla lähempänä kymmentä prosenttia vuodessa ja silti puhumme tavoitteissa vain joistain sadoista norpista ja tyydymme 3-4 prosentin vuosittaiseen kannankasvuun.
Kannan tulisi kasvaa moninkertaiseksi, jotta saimaannorppa ei olisi enää uhanalainen. Mitä enemmän norppia on, sitä paremmat selviytymismahdollisuudet sillä on erilaisia uhkatekijöitä ja esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan. Myös geneettisen monimuotoisuuden jatkuvan vähenemisen pysäyttäminen edellyttäisi norppakannan nopeampaa kasvua ja levittäytymistä eri puolille Saimaata. Erityisesti nuorten norppien kuolleisuutta pitäisi saada pienennettyä.