"Saimaankaupunki on keino tehostaa kuntarakennetta, vaikka se onkin yrityselämän kannalta rajaukseltaan liian suppea", sanoo UPM-Kymmenen paikallisjohtaja Harry Sundqvist. Hänen mukaansa talouden puskurina toimivaan kuntaliitokseen pitäisi saada kaikki Etelä-Karjalan 14 kuntaa.
"Alueen metsäteollisuus ei ole riippuvainen kuntarationalisoinnista, mutta pk-teollisuus ja parhaillaan globalisoituvat yritykset ovat. Tätä taloudellista puolta on selvästi vältelty Saimaankaupunki-keskustelussa", Etelä-Karjalan kauppakamarin puheenjohtajana toimiva Sundqvist arvioi.
Hän vetoaa Saimaankaupunki-selvitystä tehneen alivaltiosihteeri Juhani Turusen ennusteisiin, joiden mukaan alueen kunnat joutuvat nostamaan veroäyriään ja silti velkaantuvat.
"Kunnat velkaantuvat vuosittain keskimäärin sata euroa asukasta kohti, mikä merkitsee ankeita aikoja myös pienyrityksille.Yli 100 000 asukkaan yksikkönä Etelä-Karjalan painoarvo ja kilpailukyky olisi toinen, ainakin eripuraisuus yhteisissä hankkeissa olisi huomattavasti vaikeampaa", Sundqvist kaavailee.
Haastattelututkimusten mukaan Saimaankaupungin suosio on kääntynyt asukkaiden keskuudessa selvään laskuun. Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran ja Rautjärven kuntaliitossopimuksen seurauksena palvelujen arvelleen kaikkoavan entistä kauemmaksi. Valtaosa haluaa fuusiosta kansanäänestyksen, josta kunnanvaltuustot kokoontuvat tekemään päätöksiä maaliskuun lopulla.