Ensin tuli liikaa vettä ja nyt piinaa kuivuus. Satotilanne on heikoin rannikoilla.
Kesän toisen säilörehusadon korjuu on meneillään. Pääsadosta osa on menetetty paikoitellen kokonaan, kertoo ProAgrian kasvintuotannon palvelupäällikkö Juha Sohlo.
– Monilla tiloilla on säilörehu poutinut, kärsinyt kuumuudesta ja maa kuivunut. Toinen sato on alhainen, Sohlo toteaa.
Pohjois-Pohjanmaalla on paljon karjataloutta. Niin paljon, että puolet viljellystä pinta-alasta on nurmea.
Ensimmäinen sato korjattiin juhannuksen tienoilla. Vaikka alkukesä oli vetinen, ensisadosta tuli Sohlon mukaan jopa normaalia parempi monella tilalla.
– Viime viikolla on alkanut toisen sadon korjuu. Juuri nyt on pääsesonki.
Sohlokin työskenteli maanantaina Limingassa pyöräkoneen ratissa tekemässä siilossa säilörehua. Tilalla on lypsykarjaa. Lisäksi viljellään rehua.
Sohlo levittää ja tiivistää irtonurmea. Lopuksi varasto peitellään muovilla.
– Irtotavara on nopeampaa ja tehokkaampaa, halvempaakin.
Nurmen ohella karjalle kasvatetaan ohraa ja kauraa. Viljoille kevät oli aivan liian kostea.
– Viljat ovat kokeneet kovia. Aluksi oli märkää, nyt kuivuutta. Stressitilanne. Näyttäisi siltä, että viljaa tulisi normaalia vähemmän.
Kauralla vedenpuute näkyy Sohlon mukaan ohraakin nopeammin.
– Onko tämä tuleva normaali, että kesät muuttuvat tällaisiksi, Sohlo miettii ilmastonmuutosta.
Jo viime kesä oli niin kuiva, että Sohlon tilalla varauduttiin uuteen kauteen kyntämällä syksyllä maita paljon, jotta kosteus säilyisi kesälle.
Kun hikevällä maalla on vielä pärjätty, rannikkoseudulla kirjataan jo menetyksiä.
– Esimerkiksi Siikajoen rannikkoseudulla, missä maa on karkeampaa ja kuivuu nopeammin, poutiminen on ollut rajua. Joillakin tiloilla on menetetty 50 prosenttia rehusta, Sohlo kertoo.
Jos pelto poutii, kasvit kuolevat pystyyn. Tilanne on sama kuin pihanurmikolla: jos nurmen leikkaa lyhyeksi, eikä vettä tule, nurmi palaa auringossa.
– Täytyy niittää ja odottaa kolmatta satoa. Kolmanteen satoon on kasvukautta helposti pari kuukautta jäljellä, Sohlo lohduttaa.
Vasta sen jälkeen tiedetään lopullinen nurmisato.
Varsinais-Suomen savimaat lienevät Pohjanmaan rannikkoakin kuivempia.
MTK-Pohjois-Suomen johtokunnan puheenjohtaja, maitotilallinen Jari Ahlholm Kärsämäeltä ennakoi, että ensimmäisellä nurmirehusadolla pärjätään pitkälle.
– Apila on pelastanut kuivilla mailla. Myös turvemaat ovat olleet satovarmoja.
Satonäkymät vaihtelevat kuitenkin kylittäin, aina sen mukaan, minne pilvet ovat milloinkin sattuneet.
– Keskiosa Kärsämäkeä on ok, lännen puolella on kuivaa ja idässä tuli liiankin kanssa vettä.
Koillismaallakin olisi ollut aivan liian märkää.
Ahlholmin mukaan viljelyvarmuutta voidaan parantaa ojituksilla sekä monipuolistamalla.
– Ettei ole pelkkää timoteitä, myös apilaa ja natoja. Lähtee joutuisammin kasvuun.
Perunan tilanne on vielä vaakalaudalla.
– Limingan, Tyrnävän seudulla tilanne on kohtuullinen, normaalia perunasatoa odotetaan toistaiseksi, Sohlo sanoo.
Rannikolla, kuten Kalajoella, Raahen sekä Himangan seudulla, vedenpuute kuitenkin näkyy.
Rannikkoseudulla maaperä on usein hiekkaista, eikä pidätä vettä. Tällöin perunasta tulee pienempää ja mukulamäärä jää vähäiseksi.
– Ei se ihan heti mene laatuun. Laatu on vielä perunassa ihan hyvä.
Jos poudat jatkuvat, tilat kärsivät tappioita.
– Maanviljelijöillä kannattavuus on kortilla muutenkin, Sohlo muistuttaa.
Ilmojen jäähtyminen auttaa nyt kasveja, ne eivät stressaa yhtä paljon. Vaan vettäkin tarvitaan. Limingan seudulla satoi viimeksi kolme viikkoa sitten – ehkä viisi milliä.
– Sade-ennusteet eivät ole pitäneet tälle vuodelle paikaansa.
Kun kahvitauko loppuu, traktorikolonna palaa pihalta pellolle. Silppuria seuraa parikin perävaunua.
Kiirettä pitää. Kesän pääsadon keruuseen on varattu vain kaksi päivää.
– Jos venyttää, se muuttaa laatua.
