Traktorinmuniksikin kutsutut valkoiset säilörehupaalit ovat nyt karjataloudessa kovaa valuuttaa. Kuiva kesä on paikoin vienyt toisen nurmisadon lähes kokonaan. Säilörehua ei ole saatavilla edes isolla rahalla, joten monen tilan navetasta hiehoja ja jopa lypsylehmiä on lähetettävä teurastamoon.
Vaalan Neittävällä maitotilaa pitävät Anja ja Jukka Eskelinen kertovat, että heiltä on kyselty ostettavaksi jopa ylivuotista säilörehua. Kaikki menee kuitenkin nyt oman karjan ruokintaan.
"Meidät pelastaa kohtalaisen iso viljelyala. Nyt kerätään talteen sato sellaisiltakin pelloilta, joille ei korjuuta vielä keväällä suunniteltu. Mutta monella tilalla tulee vaikeaa. Täysrehua on syötettävä tavallista enemmän, jolloin kannattavuus kärsii eikä karja voi hyvin. Kun hiehoja on pakko laittaa teuraaksi, haittaa tulee myös karjan uudistamiselle", Jukka Eskelinen sanoo.
Eskelisen tilan pelloille on satanut juhannuksen jälkeen vain 32 milliä. Sekin on kertynyt mitättömän pieninä ripsauksina, jotka eivät maata juuri kostuta. Isäntä on onnistunut kovalla työllä pitämään lähilaitumet hengissä: vettä on ajettu imuvanulla järvestä lukemattomia tankillisia.
"Vanhat isännät sanoivat, että Neittävän pellot pärjäävät yhden kesän kokonaan ilman sateita, mutta kyllä nyt alkaa olla heikkoa täälläkin", Jukka Eskelinen huokaa.
Eskelisen tilalle nurmen korjuuaikanäytteitä keräämään saapunut Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Sotkamon toimipisteen tutkija Ulla Sihto kertoo, että maakuntaa kierrellessä näkee kamalan näköisiä laitumia ja nurmia, joissa ei ole korjattavaa satoa ollenkaan.
"Keltaisiksi paahtuneille nurmille ei kannata lähteä korjuuseen lainkaan. Esimerkiksi eräillä vaaranlakipelloilla kuivuus on tehnyt todella pahaa jälkeä."
Kuivuus ei tee hyvää myöskään menossa olevalle tutkimukselle, jolla etsitään tietoa nurmen oikeasta korjuuajasta Kainuussa. Netistä löytyvä korjuuaikapalvelu Artturi ei ole antanut Kainuuseen tarpeeksi luotettavia ennusteita.
"Kainuuseen mahtuu kovin monenlaista peltoa. Olosuhteet Vaalan peltoaukeilla ovat erilaiset kuin Ylä-Kainuun vaaroilla", Ulla Sihto valottaa lisätutkimuksen tarvetta. Tarkkailtavana on nurmen D-arvo ei sulavan orgaanisen aineen osuus rehussa.
Oikea nurmen korjuuaika on tärkeä sekä ravitsemuksellisesti että taloudellisesti. Jo parin päivän heitto optimikorjuuajasta saattaa tuoda isolle tilalle tuotoksen laskuna monen tuhannen euron tappiot.
Jukka Eskelinen sanoo, että nyt ei D-arvoja ole isommin vara tuijotella. Kuivuus alkaa kellastaa jo parhaitakin nurmia, joten korjuu on aloitettava saman tien.