Raahe Ennen vanhaan kesäpeltoja koristavia heinäseipäitä ei nykyään juuri näy, sillä kuivaheinän teosta on luovuttu lähes kokonaan. Yleensä heinää tehdään vain muutamia hehtaareja ja se myydään lähinnä hevosten kasvattajille.
Kuivaheinän syrjäytyminen johtuu ruokintasysteemien muuttumisesta, kertoo piiriagrologi Jouni Sassali Oulun maaseutukeskuksesta.
Hänen mukaansa lähes kaikki rehu tehdään nykyään säilörehuksi ja kuivaa heinää syötetään nautakarjalle vain siksi, että karkean rehun vähimmäistarve saadaan täytettyä. Välttämätöntä kuivaheinä ei kuitenkaan ole, sillä samaan tarkoitukseen voidaan käyttää olkea.
Kuivaheinän teko on työlästä, mutta suurin syy säilörehuun siirtymiseen on kuitenkin ruokinta.
"Säilörehu on tehokkaampaa ruokinnassa, sillä siten saadaan paremmin säilytettyä ruohon parhaat ravinneosat. Kuivaheinän rehuarvot laskevat sitä mukaa, mitä vanhemmaksi heinä tulee."
Säilörehun tekemistä puoltaa myös mahdollisuus tehokkaampaan viljelyyn, sillä säilörehua voidaan tehdä useampi sato kesässä.
Tosin myös kuivaheinän korjaamisen jälkeen peltoon voidaan lannoittaa uusi säilörehusato, mutta sadon pääsee korjaamaan vasta myöhään syksyllä ja se jää normaalia pienemmäksi.
Huippusadot
jäänevät saamatta
Juhannuksen jälkeen jatkuneet sateet ovat suureksi osaksi estäneet kuivaheinän tekemisen tältä kesältä, sillä kuivaustavasta riippuen kuivaheinä vaatii 3-5 päivää kestävän pouta-ajan.
Muuten heinän satokausi on lämpimän kevään ja alkukesän ansiosta pari viikkoa etuajassa.
"Ensimmäiset säilörehut on tehty joka paikassa jo ennen juhannusta ja kuivaheinäntekoon paras aika olisi ollut juhannuksen tienoilla. Normaalisti kuivaheinää tehdään heinäkuun taitteessa."
Vaikka sadetta onkin ropissut vähäväliä, vettä on saatu ainakin rannikolla liian vähän, yllättää piiriagrologi Sassali.
"Vettä on tullut usein, mutta määrät ovat olleet pieniä ja kuurot paikallisia. Itse asiassa huhtikuulta saakka on ollut hirveän kuivaa."
Sassalin mukaan vielä on vältytty pahemmilta vaurioilta, mutta sen verran vaikutusta kuivuudella on jo ollut, ettei huippusatoja luultavasti saada.
"Jos on toimivat kastelusysteemit, niin on erittäin hyvät mahdollisuudet saada tosi hyvä sato, mutta jos kastelua ei ole, niin asiat ovat huonommin."
Sademäärä onkin nyt kaksipiippuinen juttu. Toisaalta kuivaa jaksoa kaivattaisiin, jotta heinä saadaan tehtyä. Toisaalta taas muita viljelys- ja marjakasveja ajatellen lisää vettä kaivattaisiin, miettii Sassali.
"Jos nyt sataisi parin päivän aikana tuommoinen 50 milliä, niin sillä saataisiin vesitilanne korjattua. Mutta sitten pitäisi olla kuitenkin se poutakin. Ei ole ikkään niin helppoa."