Maatilojen tilakokoa pitää kasvattaa, tuottavuutta on lisättävä ja sukupolvenvaihdosten perintövero poistettava, jos Suomessa halutaan harjoittaa maataloutta myös tulevaisuudessa.
EU-tasolla Suomen pitää toimia sen puolesta, että geeniteknologia hyväksytään satoisampien viljalajikkeiden ja kasvisten tuottamiseksi.
Suomen tavoitteena EU:n maatalouspolitiikassa pitää olla, että peltohehtaareille maksetaan tasatukea koko unionin alueella. Tasatuesta hyötyisivät pohjoiset maat, menettäjiä olisivat EU:n isot maatalousmaat.
Siinä on keskeinen sanoma valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työryhmän ehdotuksista Suomen maa- ja elintarviketalouden tulevaisuuden turvaamiseksi. Hän luovutti työryhmänsä esityksen Maatalouspolitiikan vaihtoehdot torstaina maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle (kesk.).
"Suomessa maatalouden tuottavuuden kehitys EU-kaudella on ollut hitaampaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Samoin kannattavuus on ollut 2000-luvulla heikkoa. Lisäksi EU:n tulevat ratkaisut luovat epävarmuutta Suomen maatalouden ylle", sanoi Sailas raporttinsa luovutustilaisuudessa.
Geeniteknologiasta
uusi työkalu
Jos Suomen maatalouden asioita ei saada paremmalla tolalle, koko elintarviketeollisuutemme pohja joutuu Sailaksen mukaan vaakalaudalle. Avainsana hänen mukaansa on maatalouden kilpailukyvyn parantaminen.
Iso jarru maatalouden tuottavuuden nostamiseksi on EU:n tukipolitiikka, jossa tuen määräävät hehtaarit eikä pelloilta saatavan sadon määrä.
Sailaksen yksimielisen raportin rohkeimpia linjauksia on geeniteknologian käyttöönotto Suomen maataloudessa. Geeniteknologia ja -manipulaatio ovat kuitenkin EU-lukon takana.
Karkea jako EU-maissa menee niin, että protestanttiset maat ovat kallistumassa geeniteknologian hyväksymisen kannalle ja Etelä-Euroopan katoliset EU-maat ovat jyrkästi sitä vastaan.
"Geeniteknologia on EU:ssa äärimmäisen hankala asia. Jos mitään ei tehdä, EU jää Yhdysvaltain, Brasilian ja Kiinan jalkoihin. Suomessa pitäisi voida käyttää geeniteknologiaa uusien kasvilajien kehittämiseen", painottaa Sailas.
Työryhmässä mukana ollut Eteran toimitusjohtaja Kalevi Hemilä, joka pitkäaikainen ex-maatalousministeri, huomauttaa, että geeniteknologiaa voidaan jo nyt käyttää tutkimuksessa, mutta seinä nousee vastaan, kun esimerkiksi geenirukiista tai -vehnästä leivotaan leipää. Tällä hetkellä sellainen leipä ei pääse missään EU-maassa kaupan hyllylle.
Nurkkasokeudesta
piti päästä eroon
Korkeaoja on tyytyväinen työryhmän suosituksiin. Korkeaoja sanoi halunneensa työryhmään henkilöitä, jotka eivät ole päivänpolitiikassa mukana eivätkä siten ole "nurkkasokeita maatalousasioissa".
Kahdeksanjäseniseen työryhmään kuului muun muassa Kone Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, joka on myös ison karjatilan isäntä.
Maatiloilla tuotetun bioenergian verovapaus voisi Korkeaojan mukaan olla ensimmäisenä toteutettavien asioiden listalla. Se tarkoittaisi, että esimerkiksi tilalla puristettua rypsiä voitaisiin sekoittaa verovapaasti mineraaliöljyyn.
Bioenergian verovapauden lisäksi maatilojen sukupolvenvaihdoksissa pitäisi luopua perintöverosta. Sailaksen mukaan perintöveron poistosta ei tulisi isoa lovea valtion kassaan.