Kuusamo Sahateollisuutta on patisteltu hakemaan kasvua sijoittamalla jatkojalostukseen, mutta mittavien investointien käynnistämiseen julkisen rahoituksen saaminen on monen mutkan takana.
Pohjois-Suomen suurimpiin sahakonserneihin kuuluva Pölkky Oy ei jäänyt odottamaan päätöksiä, vaan käynnisti yhdeksän miljoonan euron investointiohjelman omilla varoillaan.
Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi kertoo, että yhtiö jätti kolmelle vuodelle rakennetun investoinnin rahoitushakemuksen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukseen jo vuosi sitten. Investoinnin suuruuden vuoksi lopullisesti päätös tehdään kauppa- ja teollisuusministeriössä.
Kilpailusyistä yhtiö ryhtyi toteuttamaan jatkojalostusta parantavaa ohjelmaa jo viime vuonna. Investointeja jatketaan edelleen.
Teollisuus kilpailee
muotialojen kanssa
Pölkky Oy:ssä jalostukseen on satsattu viimeisen kymmenen vuoden aikana tiiviisti. Yhtiö osti muutama vuosi sitten myös Taivalkoskella toimivan Ulea Oy:n sahan ja kunnosti sen läpikotaisin.
Koko konsernin investoinnit nousevat viime vuosikymmenellä lähes 34 miljoonaan euroon.
Virranniemi arvioi, että uusimmalle investointiohjelmalle ei ole saatu minkäänlaista ratkaisua sen vuoksi, että teollisuus on joutunut yhä kovempaan kilpaan muotialojen kanssa.
Koillismaalla kakkua on jakamassa etenkin matkailu, jota myös Kuusamossa kaupunki on ollut voimakkaasti tukemassa.
"Niiden investointien rahoitushakemukset, joissa kaupunki on mukana, tulevat takaisin melko nopeasti ja päätökset ovat myönteisiä", Virranniemi ihmettelee.
Virranniemen arvion mukaan rahoituspäätösten viivästyminen toisilta aloilta juontaa juurensa siitä, että kaupunki lobbaa niitä hankkeita, joissa se on osakkaana. Tämä johtaa siihen, että omillaan pelaavat yksityiset yritykset jäävät hakemuksineen jalkoihin.
Ydinongelma on Virranniemen mielestä se, että valtion tukea heltiää silloin, kun kaupungit ja kunnat ovat rakentamassa halleja. Yksityisten yritysten on vaikea saada tilainvestoinneilleen julkista rahaa.
"Kakku on sama, mitä olemme jakamassa", Virranniemi muistuttaa.
Hänen mielestään paikalliset virkamiehet ja päättäjät ovat hurahtaneet muotialojen perään senkin vuoksi, että elinkeinopoliittinen tietämys toimialoittain on heikko.
Sahateollisuuden omavaraisuusaste ei ole yleensä kovin korkea, haarukka liikkuu 10-30 prosentissa.
Jatkuvasta rakentamisesta huolimatta Pölkky Oy:n omavaraisuusaste on reilut 50 prosenttia. Siksi yhtiö pystyi ottamaan taloudellisen riskin, vaikka valtion rahoituksesta ei ollut päätöstä.
"Me luotamme siihen, että valtiovaltakin tulee vielä mukaan", Virranniemi sanoi.
Hänen mukaan TE-keskus on ollut yrityksen aikaisemmissa investoinneissa kiitettävästi mukana.
Rahoituspäätöksiä
yritetty nopeuttaa
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen yrityspalveluiden osastopäällikkö Raimo Mäntyniemi kiistää, että alat olisivat eriarvoisessa asemassa.
"En ole moista väitettä ennen kuullut - meillä ei ole muotialoja", Mäntyniemi vakuuttaa.
Hän myöntää, että rahoituspäätöksen odottelussa vuosi on jo kohtuuttoman pitkä aika.
TE-keskuksessa ratkaisuja on yritetty jouduttaa. Valtion rahoitusosuus selviää noin kolmessa-neljässä kuukaudessa. Tämäkin tahti on Mäntyniemen mielestä liian verkkainen, sillä monesti yrittäjille raskainta on elää epätietoisuudessa.
"Ennen EU-aikaa päätökset veivät aikaa kaksi-kolme kuukautta", Mäntyniemi sanoi.
Pohjois-Pohjanmaalle on tänä vuonna valtion budjetissa varauduttu ohjaamaan investointeihin noin kymmenen miljoonaa euroa. Avustusprosentti on keskimäärin kymmenen, eli tämän laskun mukaan rahaa pitäisi riittää lähes sata miljoonan euron investointeihin.
Vaikka avustussummat eivät ole suuria, niillä on tärkeä rooli. Muutkin rahoittajat saattavat heittää pyyhkeen kehään, jos valtiolta ei heru avustusta.
Mäntyniemen mukaan KTM:n avustusten saamisen kannalta ei ole kuitenkaan merkitystä, vaikka yritys aloittaa investoinnin ennen lopullista ratkaisua.