Skandaaleissa ryvettynyt Mona Sahlin elää uutta kevättä poliittisella urallaan. Moninkertainen ministeri valittiin pari kuukautta sitten Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi. Nyt hän on oppositiojohtaja, jonka puolue on kerännyt gallupeissa ennennäkemättömiä kannatuslukuja.
Mona Sahlin on silmin nähden tyytyväinen asioiden nykytilaan. Hän on 118 vuotta vanhan demaripuolueen ensimmäinen naispuheenjohtaja ja haaveilee tulevansa maan ensimmäiseksi naispääministeriksi. Ensimmäinen tilaisuus tulee 3,5 vuoden kuluttua, jolloin Ruotsissa pidetään seuraavat valtiopäivävaalit.
Mutta aina ei ole Sahlinilla mennyt yhtä hyvin. Vuonna 1995 hänen poliittinen uransa oli vähällä saada kuoliniskun, kun paljastui, että hän oli sekoittanut omat ja valtion luottokortit keskenään. Sahlin oli tuolloin varapääministeri ja vahva ehdokas pääministeri Ingvar Carlssonin seuraajaksi.
Sahlin siirtyi jupakan seurauksena puolueen rivimieheksi. Kuluii lähes vuosikymmenen, ennen kuin hänelle tarjottiin painavia poliittisia tehtäviä.
"Sahlin-jupakasta on 12 vuotta. Se on Ruotsissa keskimääräinen elinkautisrangaistuksen pituus", Mona Sahlin naurahti suomalaistoimittajille Tukholmassa.
Sahlin sanoo oppineensa vuoden 1995 kujanjuoksusta paljon.
"Väsynyt puolue"
hävisi vaalit
Viimeiset kuukaudet Ruotsin demaripuolue on käyttänyt vaalitappion syiden ruotimiseen ja itsetutkiskeluun. Syksyn tulos oli puolueen kaikkien aikojen huonoin.
Sahlin huomauttaa, että Ruotsissa ennen viime syksyn vaaleja hyvin poikkeuksellinen tilanne: demarit olivat olleet vallankahvassa 12 vuotta putkeen. Puolueesta oli tullut systeemin ylläpitäjä, ei sitä muuttava voima.
Äänestäjät väsyivät. He halusivat uusia ideoita ja uusia kasvoja
"Me olimme hyviä kertomaan mitä kaikkea olimme saaneet aikaan menneisyydessä. Mutta me olimme huonoja puhumaan tulevaisuudesta. Meistä syntyi väsyneen, luovuttaneen vaikutelma", Sahlin ruoskii itseään ja puoluettaan.
Sahlin korostaa, ettei hän ole luomassa uutta ideologiaa. Hän liputtaa yhä vahvasti pohjoismaisen hyvinvointimallin puolesta. Itse asiassa se on hänen mielestään syy, miksi Ruotsi ja Suomi ovat selvinneet niin hyvin globalisaation haasteesta.
Hän aikoo kuitenkin tarttua aiheisiin, jotka Göran Perssonin demaripuolueelle olivat vieraita: ilmastonmuutos, rasismi, homojen ja siirtolaisen asema, naisten oikeudet, pienyrittäjien arki.
Demarit välittivät
vain suuryrityksistä
Ulkopuolisen korvin suurimmalta käänteeltä vaikuttaa suhtautuminen yritysmaailmaan. Valtionhoitajapuolueena demarit olivat kiinnostuneita lähinnä vain suuryrityksistä, Volvon ja Ericssonin kaltaisista jättifirmoista, joiden perustalle Ruotsi aikaisemmin rakentui.
"Meillä on ollut väärä asenne ja huonot tiedot pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Yritysmaailma ei enää näytä sellaiselta kuin aikaisemmin. Nyt tärkeitä ovat palvelusektori ja pk-yritykset", Sahlin toteaa.
Ruotsin sosiaalidemokraattisella puolueella on perinteisesti ollut läheiset suhteet ammattiyhdistysliikkeeseen, varsinkin palkansaajien LO:hon. Tässäkin on Sahlinin mielestä demareilla linjanviilauksen paikka, sillä virkamiehet ovat tänä päivä paljon tärkeämmässä osassa kuin aikaisemmin.