Sähläys tulee kal­liik­si elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­sa

Työtapoja kehittämällä voidaan jopa puolittaa sairauspoissaoloja ja vähentää työtapaturmia. Myös hävikkiä ja häiriöitä voidaan vähentää puoleen, sanoo tutkija Tuula Eloranta Helsingin yliopistosta.

Työtapoja kehittämällä voidaan jopa puolittaa sairauspoissaoloja ja vähentää työtapaturmia. Myös hävikkiä ja häiriöitä voidaan vähentää puoleen, sanoo tutkija Tuula Eloranta Helsingin yliopistosta. Hän on kehittänyt elintarvikealalle räätälöidyn pienryhmämallin, jolla on saatu hyviä tuloksia sekä hyvinvoinnin että tuottavuuden kehittämisessä.

Elintarviketeollisuus on sitkeästi kärjessä sekä sairauspoissaolo-, ammattitauti- että työtapaturmatilastoissa. Jopa kolmannes poissaoloista johtuu arvioiden mukaan työpaikan heikosta ilmapiiristä ja epäonnistuneesta työnjaosta. Ilmapiirin kireys on yhteydessä myös ennenaikaisiin eläkkeisiin ja työuupumukseen, sanoo tutkija Tuula Eloranta Helsingin yliopistosta.

Tärkeintä Elorannan mukaan on erilaisten sähläys- ja sairauspoissaolokustannusten alentaminen. Toiminnan laadun puutteista aiheutuvat sähläyskustannukset, kuten virheet, työn organisoinnin puutteet ja hävikki vievät keskimäärin 12--20 prosenttia eli 1,7 miljardia euroa elintarviketeollisuuden liikevaihdosta.

Elorannan kehittämän mallin pienryhmissä opitaan mm. antamaan palautetta ja puhumaan ongelmista. Mallista julkaistaan väitöskirja ensi vuonna.

Esimiesten seurattava ohjeiden noudattamista

Tutkija Pasi Valtee on tutkinut elintarvikealojen työturvallisuuden ongelmia 12 yrityksessä. Tutkimuksen mukaan sekä johtamisessa että turvallisuusasenteissa on paljon parantamisen varaa. Asennemuutoksetkaan eivät kuitenkaan jää pysyviksi, ellei työyhteisön arki suosi niitä.

Valtee pitää tärkeänä erityisesti johtajien ja esimiesten toimintatapoja ja työyhteisön toimintaa ohjaavia pelisääntöjä. Esimies ei voi pestä käsiään delegoimalla työturvallisuuden kehittämisen erilaisille kouluttajille ja konsulteille. Mitä paremmin esimiehet itse seuraavat työturvallisuusohjeiden noudattamista ja ottavat tapaturmat ja läheltä piti-tilanteet vakavasti, sitä paremmin työturvallisuudesta tulee luonteva osa työpaikan toimintaa.

Eniten kritiikkiä herätti henkilöstön kuuleminen. Lähes puolet tutkimukseen vastanneista katsoi, että henkilöstöllä ei ollut mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja osallistua työtapojen suunnitteluun.

Ilmoita asiavirheestä