Teollisuuden Voima Oy:n tulevan ydinvoimalaitosyksikön on tarkoitus tuottaa sähköä vuonna 2009, mutta jo nyt käydään kiivasta kädenvääntöä siitä, ketkä saavat ydinsähköä ja millä hinnalla.
Uudesta reaktorista irtoavien kilo- ja megawattien hamuaminen on ymmärrettävää, sillä sähkön kulutus kasvaa jatkuvasti, eikä pohjoismaisille energiamarkkinoille ole luvassa suomalaisen lisäydinvoiman lisäksi muita merkittäviä uusia virtalähteitä.
"Ruotsissa ja Norjassa ei ole käytännön lisäyksiä tullut moneen vuoteen ja Ruotsissa on jopa poistettu käytöstä yksi ydinvoimayksikkö. Suomessa kapasiteettia on lisätty osapuilleen siihen tahtiin, kun sähköntarve on kasvanut. Tanskassa on tullut lisää tuulivoimaa, joka ei kuitenkaan käy perusvoiman tuotantoon samalla tavalla kuin ydinvoima", valottaa Energia-alan keskusliiton Finergyn toimalajohtaja Harry Viheriävaara.
Viheriävaaran mukaan omaan lisätuotantoon sijoittaminen on perusteltua, sillä valtakunnan rajat ylittävästä energiakaupasta huolimatta edessä voi olla tilanteita, joissa sähkön ostajille on tarjolla vain ei-oota.
"Kun energiamarkkinat avautuvat, sähköä myydään aina ensi vaiheessa tehokkaasti. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja esimerkiksi Saksassa tuotantolaitosten lakkauttamiset keikauttavat tilannetta äkkiä. Uutta sähköä ei ole tulossa, vaan marginaalit keskieurooppalaisilla markkinoilla ovat pienenemässä", Viheriävaara varoittaa.
Kulutus kasvaa
tuotantoa nopeammin
Eurooppalaista ja suomalaista sähkötasapainottelua hankaloittaa entisestään pyrkimys vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mikä laittaa ahtaalle muun muassa kivihiileen perustuvan sähköntuotannon.
Toisaalta "päästöttömät" ydin- ja vesivoima ovat poliittisten intohimojen kohteena, joten helppoja energiaratkaisuja ei olekaan.
Suomen osalta ydinvoimapäätös antaa hetken hengähtämisaikaa, mutta vain hetkeksi.
"Energian kulutus on kasvanut nopeammin kuin aikaisemmin arvioitiin, vaikka meillä on vielä taantumasta johtuen teollisuudessa käyttämätöntäkin kapasiteettia. Kun taloudellinen tilanne paranee, kysyntään tulee aikamoinen lisäys. Olemme laskeneet, että kymmenen vuoden kuluessa tarvitsemme ydinvoiman lisäksi muutakin tuotantoa", Viheriävaara sanoo.
Ostoponnisteluja
ja omia ratkaisuja
Ydinvoimamielenkiintonsa ilmaissut Oulun Energia on toiminut energiamarkkinoilla kansallisen kaavan mukaan eli pyrkinyt lisäämään sekä omaa tuotantoaan että varmistamaan menestymisen sähkökaupankäynnissä.
Sama kaava pätee jatkossakin.
"Olemme kasvattaneet oman tuotannon osuutta muun muassa ostamalla Fortumin pois Toppilan turvevoimalasta. Nyt meillä on esillä jätteiden energiahyötykäyttö ja jos se toteutuu, siitä tulee lisäkapasiteettia puolen Merikosken verran vuodesta 2006 alkaen", sanoo Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela.
Yhtiö miettii koko ajan myös erilaisia ostoratkaisuja, ja myös Teollisuuden Voiman ydinvoimasähkö on mukana suunnitelmissa. Kurkelan mukaan Oulun Energiassa ei kuitenkaan hinguta ydinvoimaporukkaan hinnalla millä hyvänsä.
"Uusille ydinvoimasähkön omistajille tulee tiettyä kynnysmaksua. Kun se selviää, pitää miettiä, vieläkö olemme valmiita maksamaan siitä. Jos saamme osuutta aika vähän, meidän pitää vielä miettiä, kannattaako lähteä pienillä osuuksilla huudatukseen mukaan", Kurkela sanoo.
Monipuolisuutta
ei saa unohtaa
Oulun ja Oulun Energian osalta varmaa ydinvoimaosuutta ei ole luvassa, mutta kiivas kunnallispoliittinen sanailu on taattua.
Suomen myönteinen ydinvoimapäätös ei olekaan poistanut energiamuotoon liittyviä intohimoja, vaikka äänenpainot ovatkin vaimentuneet kiihkeimmistä ajoista. Finergyn Viheriävaara arvioi voimaloiden turvallisuustyön, polttoaineen loppusijoituspäätöksen ja ilmastokysymyksen hillinneen sanailua.
Viheriävaara myös korostaa sitä, ettei ydinvoimapäätös ole tukkinut tietä uusien energiamuotojen kehittämiseltä, ja muutenkin Suomi on onnistunut varsin mallikkaasti energiapolitiikassaan.
"Kun vertaa sähkön yleistä hintatasoa Suomessa, olemme maailmanlaajuisessa vertailussa sijoittuneet yllättävän hyvin esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna. Selityksenä tähän on juuri se, että olemme osanneet hoitaa asiat tehokkaasti käyttämällä kaikkia tuotantolähteitä hyväksi. Tällä tavalla olemme saavuttaneet paremman tuloksen kuin ne maat, joilla energialähteiden suhteen on ollut suurempi onni kuin Suomella", huomauttaa Viheriävaara.