Sähkö ja ennen kaikkea sen hinta on sähköistänyt Suomea viime viikon ajan.
Energiamarkkinaviraston näkökulmasta suuri sähköpuhallus ja siitä noussut kohu on vain hyvä asia. "Tällaista tarvittiin herättämään kunnolla kotitaloudet ja muut pienkäyttäjät", viraston johtaja Asta Sihvonen-Punkka iloitsee.
Hänen mielestään suomalaiset kuluttajat ovat olleet turhan lamaantuneita. He ovat vertailleet laiskasti eri sähköyhtiöiden hintatariffeja. Vielä laiskempi tavallinen kuluttaja on ollut vaihtamaan halvempaa sähköä tarjoavaan yhtiöön.
Ehkä osasyynä on mukavuudenhalu. Syttyväthän valot pelkällä napsautuksella. Koneetkin käynnistyvät, kun panee töpselin seinään tai kääntää katkaisijaa.
"Kunnon kilpailua ei voi kuitenkaan olla, jos ostajat ovat passiivisia", Asta Sihvonen-Punkka korostaa. Hänen viestinsä onkin, että pelkästään nurisemalla hiljaa kotiseinien sisällä sähkön hinnannousua vastaan ei saada aikaan todellista kilpailua. Pienkuluttajien on syytä itsekin olla valppaina ja ryhtyä tarvittaessa toimiin, vaihtaa sähkölaitosta.
Nyt kansa kuumeni kunnolla. Fortumin ilmoitus korottaa sähkön hintaa 15 prosentilla nostatti suoranaisen kiukun. Se sai myös kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) julmistelemaan. Ministeri neuvoi suomalaisia nousemaan barrikadille, vaihtamaan sähkön myyjää halvempaa. Uhkailipa hän jopa uudella valtionyhtiöllä.
Takki käännettiin nopeasti nurinpäin Fortumissa. Se perui hinnankorotusaikeensa ja kaiken kukkuraksi samoilla perusteilla, joihon se oli vedonnut korotuksessa.
Tämän jälkeen tavallisen kuluttajan on entistä vaikeampi ymmärtää, mihin sähkön hinta oikein perustuu. Luottamus sähkömarkkinoihin horjui vakavasti.
Energiamarkkinaviraston johtaja Asta Sihvonen-Punkka on pienkuluttajien heräämisestä vain hyvillään.
Palvelinkin kaatui
Yksityiskohtaista tietoa sähköyhtiöiden vähittäishinnoista on saatavissa energiamarkkinaviraston internet-sivuilta.
Viime päivinä sivuilla on ollut ruuhkaa. Palvelin teki Sihvonen-Punkan kertoman mukaan välillä stopinkin, kun äkämystyneet kuluttajat ryntäsivät vertailemaan hintoja.
Enää viraston ei tarvinne mainostaa sitä, mistä hintatiedot löytyvät. Viikossa kuluttajien päivittäiset käynnit kymmenkertaistuivat. Ennätyspäivänä oli yli 50 000 kävijää, kun päivittäisiä kävijöitä ennen kohua oli tuhannesta kolmeen tuhanteen. Keskiviikkoiltana sivuilla tehtiin jo miljoonas haku.
Sihvonen-Punkan mukaan tavoite oli, että miljoonan kävijän raja ylittyisi ensi helmikuun alussa, jolloin palvelin saavuttaa vuoden ikäpyykin.
Tilastoista voi paitsi tehdä hintavertailua myös selvittää, mikä on sähkötuoton alkuperä. "Halutessaan voi siis tehdä myös ympäristöystävällisiäkin valintoja", Sihvonen-Punkka huomauttaa.
Hänen mukaansa viranomaisen ylläpitämälle palvelimelle oli selkeä tarve jo aikaisemminkin, mutta sen pystyttämiseen ryhdyttiin vasta talven 2002-2003 sähkön hintapiikin jälkeen.
Tuolloin kuivan syksyn seurauksena vesivoimaa oli tosi vähän tarjolla. Sähkön tukkuhinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun ja vähittäishinnat seurasivat perässä. Tilastoista näkyy Sihvonen-Punkan mukaan todella jyrkkä hinnannousu.
Energiamarkkinavirastoon tuli soittotulva, jossa tivattiin, mistä saa tietoa sähkön hinnoista ja myyjistä.
Aluksi virasto jakoi tietoa vain niin sanotuista toimitusvelvollisista myyjistä ja heidän hinnoistaan. "Ne pätivät vain paikallisilla alueilla. Ulkopuolisilta yhtiö pystyi ottamaan kovemman hinnan tai myi heille ei-oota. Asiakkaat kimmastuivat tästä ja tiukkasivat, mitä kilpailua tällainen on", Sihvonen-Punkka muistelee.
Sähkömarkkinalain uudistuksen yhteydessä vuoden 2004 lopussa saatiin lakiin muutos, joka mahdollisti energiamarkkinavirastolle hintatietojen keräämisen kaikilta yhtiöiltä. Nyt myyjillä itsellään on velvollisuus ilmoittaa pitävät hinnat.
"Kun ajattelen nyt vallinnutta hässäkkää, ilman tätä systeemiä tämä olisi ollut suorastaan kamalaa", Sihvonen-Punkka toteaa.
Hän tähdentää, ettei kuluttajallekaan voi tarjota ainoana keinona kilpailuttamista, jos pienasiakkailla ei ole kunnollista mahdollisuutta tehdä hintavertailua.
Hinnalla monta tekijää
Johtaja Asta Sihvonen-Punkka muistuttaa, että sähkön hinnanheilahdukset johtuvat monesta tekijästä. Kaiken pohjan luo heiluva markkinahinta.
"Tukkuhinta, joka määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä, on vaihdellut voimakkaasti. Se on tullut elokuusta tosi voimakkaasti alaspäin", Sihvonen-Punkka toteaa.
Miksi sitten Fortum uhkasi hinnankorotuksella ja valtaosa pienistä sähköyhtiöistä myös nostaa hintoja kohusta huolimatta?
Syy selittyy Sihvonen Punkan mukaan sillä, että sähkön vähittäismyyjät eivät suoraan perusta hinnoitteluaan kaiken pohjana olevaan niin sanottuun spot-hintaan. Hinnoittelu riippuu siitä, minkälaisia suojauksia yhtiöt itse ovat tehneet ja millä hinnalla. "Näin myyjät tietävät omat hankintakustannuksensa tarkemmin ja hinnoittelevat sen pohjalta myyntihintansa."
Hintaa heiluttaa myös etenkin vesivoiman saatavuus. Uusin tekijä on päästökauppa. "Päästöoikeuden voimakkaat hinnanvaihtelut ja näiden markkinoiden läpinäkymättömyys on ollut iso ongelma sähkömarkkinoiden uskottavuudelle", Sihvonen-Punkka toteaa.
Kaiken lisäksi sähkön tuottajat toimivat myös päästömarkkinoilla. Osittain samat toimijat ovat myös tukkumarkkinoilla ja vielä vähittäisportaassa. Lisäksi sähkön vähittäishinnoittelu on Suomessa pitkäjänteistä ja muutoksia tehdään yleensä kerran, harvemmin kaksi kertaa vuodessa. Siten hinnoittelussa otetaan huomioon pidemmän aikavälin hintakehitys esimerkiksi tukkumarkkinoilla.
Suomessa yli 70 sähkönmyyjää
Suomessa on yli 70 sähkönmyyjää. Hinnoissa on Sihvonen-Punkan mukaan eroja, joten kuluttajan kannattaa seurata niitä, vaikka kaikki yhtiöt eivät myykään sähköä oman toimialueensa ulkopuolisille.
Asta Sihvonen-Punkka kertoo, että kun sähkön pienkäyttäjämarkkinat kunnolla vapautuivat Suomessa vuonna 1998, myyjät todella ryhtyivät kilpailemaan ja hintoja laskettiin kunnolla. Silti vaihtoaktiivisuutta kuluttajien puolella ei kovin paljon ollut. Sähkönä ostettiin yhä sieltä, mistä ennenkin.
Sihvonen-Punkan mukaan Suomi onkin ollut sähkömarkkinat kunnolla avanneista maista häntäjoukossa asiakkaiden aktiivisuudessa. Osasyynä on se, että paikalliset myyjätkin ovat pitäneet hintansa suhteellisin edullisina.
Kaikesta kritiikistä huolimatta Suomessa on Sihvonen-Punkan mielestä maailman parhaat sähkömarkkinat. Myös pohjoismaiset tukkumarkkinat toimivat tietystä keskittymisestä huolimatta suhteellisen hyvin.
Viime päivinä esitetyistä lääkkeistä tai selvitysmies Matti Purasjoen esityksistä ei saada sähkömarkkinoille kuluttajan kukkaron kannalta asiaa katsottuna pika-apua, Sihvonen-Punkka sanoo..
"Valtaosa helpoista tempuista on jo tehty. Jäljellä on lähinnä vaikeita, eivätkä ne edes vaikuttaisi heti, vaan useiden vuosien päästä", Sihvonen-Punkka sanoo.
Hänen mukaansa problematiikka keskittyy pitkälti tukkumarkkinapuolelle. "Pelkästään se, mitä tehdään Suomessa, ei auta, kun toimitaan isoilla kansainvälisillä markkinoilla."
Ketään ei Sihvonen-Punkan mukaan voida myöskään velvoittaa ylläpitämään sähköreserviä. Tämän seurauksena ei Suomessa eikä muissakaan Pohjoismaissa ole tehty laajamittaisia investointeja.
"Kulutus on kuitenkin kasvanut jatkuvasti, joten reservit on pikku hiljaa syöty", Sihvonen-Punkka huomauttaa. Nyt eletään keskimäärin niukassa tilanteessa. "Tällöin sähkön myyjällä on aina enemmän markkinavoimaa."
Valvontaa laajennettava
Kilpailun valvonta kuuluu varsinaisesti Kilpailuvirastolle. Energiamarkkinaviraston vastuulla on verkkovalvonta.
Koska verkkopuoli on lakisääteinen monopoli, perustettiin vuonna 1995 erityisvalvontaviranomaiseksi Sähkömarkkinakeskus. Nimi muutettiin energiamarkkinavirastoksi vuonna 2000, kun virastolle tuli myös maakaasumarkkinoiden valvonta. Vuonna 2004 työsarkaan tulivat myös päästökaupan viranomaistehtävät.
Johtaja Asta Sihvonen-Punkka toivoo, että viraston toimivaltuuksia laajennettaisiin vielä niin, että mukaan tulisi markkinoiden seuranta. Se on hänestä jäänyt puutteelliseksi.
EU-tasolla kansallisten sääntelyviranomaisten toimivaltuuksissa on isoja eroja. Muun muassa Ruotsissa ja Norjassa hinnanmuodostuksen seurantaa tehdään jo tukkumarkkinoista asti.
"Niin kauan kun kilpailun toimivuudessa on uskotttavuusongelmia, pitää olla tarkempi seuranta. Toivottavasti saamme viraston tehtäväksi myös tukku- ja vähittäismarkkinoille ulottuvan seurannan", Asta Sihvonen-Punkka sanoo.